perjantai 5. joulukuuta 2014

Joulukalenteri 2014: 24 kappaletta lempikuvia


Valokuvausharrastusta on takana yli 10 vuotta (!!) ja valokuvaussivustoni aaveen.net täyttää vuoden vaihteessa pyöreän tasaluvun. Mielestäni on aika hurjaa, että näin nuorella iällä olen tehnyt jotain niin pysyvää ja mielestä, että olen jaksanut pitää sivustoa kasassa koko teini-ikäni: olin valokuvausharrastuksen aloittaessa 12-vuotias. Vuosien varrella mukaan on tarttunut paljon lempikuvia, jotka ovat aivan tavallisia kilpailu- tai kotikuvia. Teknisesti tai laadullisesti nämä kuvat eivät välttämättä ole kärkikahinoissa, mutta aina kun mietin mitä hyviä kuvia minulla on, mieleeni tulevat yleensä nämä kuvat. Se "jokin" on näissä niin tainomaisesti vangittuna, että muistan nämä kuvat lähes poikkeuksetta ylitse muiden, yli kolmen miljoonan hevoskuvan joukosta. Kun kuvien määrä rankataan kahteenkymmeneenneljään kappaleeseen, on sanomattakin selvää että osa valokuvista jää pois. Tässä siis pienimuotoisen esittelyn kera 24 lempikuvaani pienen tarinan kanssa.


Tämä on se kuva, mistä kaikki lähti. Vuosi oli 2005, paikka Tahko-Areena Nilsiässä. Lähdin ystäväni kanssa paikalle katsomaan heppoja ja otin mukaani perheeni digitaalikameran, Olympus c-720, joka oli pieni kompaktikamera superzoomilla. Kuvailin mitä hienoimpia (silloin mielestäni) kuvia koko pitkän päivän, mutta kun sain kuvan tästä holstein-ruuna, River Dance II, tiesin että tässä se on. Minun tulevaisuus ja uusi harrastus.

Kuopion äitienpäiväkilpailut vuonna 2007. Olin juuri saanut ensimmäisen digitaalisen järjestelmäkamerani perheeni yhteisellä lomamatkalla Lontooseen. Lentokentän tax-freestä mukaan tarttui Nikon D50 -runko ja pari kittilinssiä, joilla kuvasin sitäkin innokkaammin kotimaan kameralla. Nämä kilpailut olivat toiset, joihin menin noin viikkoa myöhemmin kameran saatuani. Ihmettelen tuuriani, sillä tämä kuva on otettu täysin manuaaliasetuksilla, mutta silti se on yhtä kristallinkirkasta kuin Sprite! Kuvassa suomenhevosruuna Hilu-Tami.

Kesällä 2008 matkasimme kuvausbuddyni Helin kanssa Siilinjärven kansallisiin koulukilpailuihin. Oli kuuma hellepäivä, suorastaan tukalan kuuma ilma kesäkuun lopulla. Siilinjärvi lumosi minut tuolloin ihanalla kuvaustaustallaan, eikä tässäkään kuvassa oleva sivuvalo juurikaan haittaa omaa silmääni. Myöhemmin Siilinjärven ennen-niin-kaunis tausta on hieman rupsahtanut, kun kilpailukentälle on ilmestynyt valkoisella muovilla peitettyä hiekkaa(?) ja järvimaisema on pusikoitumassa hiljalleen umpeen. Kuvassa suomenhevosori Hopean Poju.

Kesä 2008, silloinen hevosystäväni ruotsin kylmäveritamma Slorina eli tutummin ihan vain Murre. Maailman kultaisin tamma, joka oli aina niin iloinen ihmisen nähdessään. Tamma oli yksi syy miksi valokuvaustaitoni kehittyivät tuolloin kohisten: se rakasti poseeraamista ja olisi voinut seisoa maailman viimeiseen päivään asti saadessaan vain kuunnella minun juttelua kameran takaa sille.

Vuosi 2009, Kuopion kansalliset estekilpailut. Kilpailuja kuvatessa tuli fiilis, että kuvaisin isommallakin areenalla, kuin Kuopiossa. GP-luokkien viikonloppu toi sellaisen fiiliksen itselleni, että olisin Saksassa kuvaamassa hienoja kilpahevosia. Toki nämä kotipuolenkin hevoset ja kilpailuissa esiintyneet sellaisia olivat. Kuvassa on oldenburg ruuna Cincinatti.

Purolan Ratsastuskeskuksessa, Lapinlahdella, ratsastettiin vuonna 2010 nuorten, ponien ja suomenhevosten SM-kilpailut kenttäratsastuksessa. Sain kunnian toimia virallisena valokuvaajana ja viikonlopun aikana muistikortilleni tallentui uskomaton määrä mitä hienompia kuvia. Tämä kuva on ehdoton all-time favorite minulle: sitä on julkaistu myös eri medioissa muiden toimesta. Kuvassa tyylittelee Tuija Rosenqvist ratsullaan Jillaroo.

Suomenhevosori Veeran Taaveri kantakirjaustilaisuudessa Kiuruvedellä vuonna 2010. Tämä ori oli päivän viimeinen kuvattava ja muistikorttini pullisteli täydessä ähkyssään koko päivän aikana otetuista kuvista. Kunnes se tapahtui: muistikortti ilmoitti vain CHA. Eli niin sanotusti peli oli pelattu, kuvat oli menetetty. Kaivoin äkkiä laukustani Nikon D50 -runkoni ja sain sillä ikuistettua tämän kuvan. Kyyneleet silmäkulmissa lähdin kohti kotia, koko päivän työ ja hienot valokuvat olivat menetetty. Onneksi myöhemmin parin henkilön avustuksella saimme kuvat kortilta pelastettua!

Varsana kuvattu puoliverinen Dolgoruki oli yksi ensimmäisiä varsoja, mitä ikinä näin "livenä" tai ikuistin kamerallani. Varsan ja emätamman omistaja pyysi minua ottamaan kuvat kun hän päästi varsan äitinsä kanssa kentälle jaloittelemaan. Ja voi että sitä vauhdin ja riemun määrää, kun varsa sinkoutui liikkeelle! Kuva on otettu vuonna 2008 Koljonvirralla Iisalmessa.

Tämä on ainut kuva tässä kuvasarjassa, joka on valittu puhtaasti teknisistä syistä mukaan. Tarkennus on osunut nappiin, hevonen on edustavasti kuvassa ja värit puhuvat puolestaan. Ainoastaan taustan levottomuus häiritsee. Kuva on otettu vuonna 2013 Koljonvirralla Iisalmessa, kuvassa on oldenburg-tamma Donna Dana.

Kesän alussa kuvieni värimaailmaksi tallentuu raikkaan vihreä luonnon herätessä eloon ja täyteen loistoonsa. Kaipaan kesän alkuhetkiä, sitä tuoksua ja näkyä kun luonto vihertää vehreänä ympärilläni! Tämä kuva on otettu kesäkuun alussa 2012, kuvassa on KWPN-tamma Argita.

Ventasta ja sen silloisesta poikaystävästä ruunasta Spiritas, eli Sulo, otettiin kesällä 2012 juhannuksen kukkaketo -kuvat. Ventan siilloinen omistaja piti tammaa heinikossa kiinni ollen samalla itse polvillaan, jottei hän näkyisi kukkameren lomasta. Kuva on niin idyllinen ja Venta on siinä niin kaunis. Yksi lempikuvistani, nyt ja aina.

Anskun silloisessa omistuksessa ollut puoliveriruuna Hoffman eli Heikki vuonna 2009. Saimme neronleimauksen laittaa ruuna juoksemaan irti tarhaan, ilman että pihalla oli lainkaan muita hevosia. Heikin päässä kuului vaan kilinkolin kun se lähti rallittamaan ympäri tarhaa esittäen mitä komeampia sivuloikkia ja pukkisarjoja. Oli kuitenkin ihme, että hevonen pysyi aidoissa eikä tullut yli! Ainoastaan kenkä taisi hävitä tuolla reissulla...

Sain kutsun kotikuvaukselle syksyllä 2010, kun hevosenomistaja oli aikeissa myydä kuvassa olevan puoliveriruuna Jaspiksen. Ikuistin viimeisiä yhteiskuvia omistajalle heidän yhteisestä matkastaan muistoksi. Musta ruuna esitteli minulle iloiten hänen hienoimpiaan liikkeitä kentällä irtojuoksuttaessa.

Kesällä 2010 pääsin toteuttamaan yhden hienoimmista kotikuvauksistani ikinä: shire-hevosia Suomessa. Sain kutsun pieksämäkeläiseen kotitalliin, jossa näitä jättejä oli muutamia kappaleita, mukaanluettuna erittäin hienon (ja vähän viriilin) jalostusorin. Ikimuistoisin kuva tuli kuitenkin äidistä ja lapsesta laitumelta, emätamma on Upper Delves Maisie ja vierellään varsansa Finheavy Demon.

Liikkeen välittävät kuvasarjat ovat olleet aina suosiossani ja vuonna 2009 päätin minäkin tehdä omani. Tämä kuva on ollut esillä Ylä-Savon kamerapiirin kilpailussa ja sainpa joskus jonkun kunniamaininnankin tällä valokuvauskilpailussa.

Valokuva, joka sopisi suomifilmiin on jäänyt verkkokalvoilleni monesti pyörimään. Tiesin jo vuonna 2008, kun otin tätä kuvaa Kiuruveden kansallisissa kenttäkilpailuissa suomenhevosorista Mani-Mekkeri, että nyt tulee tuhannen euron kuva. Nyt siitä tulee niin hyvä, ettei ole ennen nähty. Ja niinhän se onkin, kaikkien näiden vuosienkin jälkeen.

Tässä kesällä 2010 otetusta kuvasta välittyy kilparatsastuksen fiilis; rajaus on sopivan tiivis ja katse kiinnittyy ratsukon ilmeisiin. Kuvassa on itse Anna-Julia Kontio ratsullaan Rio Nuevo.

Urani alkuvuosina yritin ottaa kouluradan tuomarille lopputervehdyksestä aina hevosesta pääkuvaa, kunnes vuonna 2010 Koljonvirran koulukansallisissa rajasin niin huolimattomasti, että kuvaan jäi koko ratsastaja. Kuvaa katsellessani tajusin, että kuinka suuri ilo onnistunut koulurata on ja kuinka se välittyy ratsastajan kasvoilta kuvan kautta minuun. Siitä päivästä lähtien olen ottanut lopputervehdyskuvat aina ratsastajan kanssa. Kuvassa puoliveritamma Szecherezada.

Hevosten viralliset passikuvat jäävät yleensä hieman haaleiksi, mutta risteytysponitamma Marian katse on niin herkkä, että se vangitsee katsojansa. Toiselta puolelta kuvattuna tammalla olisi ollut jäänsininen herasilmä muuten mustassa päässään. Melkoinen Marilyn Manson poni!

Perinteisen suomenhevosen näköinen tamma Viivian luo olemukseen melkoista suomifilmiä. Tämä kuva on otettu tamman laiduntaessa Koljonvirralla vuonna 2012. Valkoinen aita reunalla ja liinaharja tuovat kuvaan vanhan ajan tuntua, joka vangitsee katsojansa.

Jo ylempänä esitetty puoliveri Dolgoruki ja emänsä Samsula. Kuvasta näkyy emätamman huoli lapsestaan, äidinhuoli on saanut sen kulkemaan poikansa perässä, kun lapsihevonen tuli innoissaan tutkimaan mikä on se musta mötikkä, josta kuuluu vähän väliä räpsähdyksen kaltaisia ääniä. 

Tilannekuvien aatelistoa tarjosi torinhevosruuna Limbo ja risteytysponi Carlijs temutessaan kotitallillaan Koljonvirran Ratsastuskeskuksella päivittäin tarhassa. Näitä leikkimiskuvia minulla olisi kansiot täynnä, mutta tässä myös toisen hevosen ilme ja sen vangitseminen kuvaan tekee tästä mieleenpainuvan. Aivan kuin toinen huutaisi ääneen vampyyrikaverin käydessä kurkkuun kiinni.

Ratsuponiruuna Ranrock Royal Cocktail nautti virkistävän vesiannoksen tarhansa kuralammikosta Koljonvirralla keväällä 2012. Vaikka kuva on värimaailmaltaan vähän tylsä, on se mielestäni hyvin seesteinen ja rauhallinen kuva, jota katsojan on helppo tutkia.

Viime kesänä, 2014, tuhannen euron kuva tuli omasta tammastani, Ventasta. Piilouduin heinikkoon saadakseni kuvia tammasta laiduntamassa, mutta se lähtikin päättäväisesti tulemaan kohti: jolloin sain aikaan vangitsevan syväterävyyden ja seesteisen tunnelman kirkkaalla värimaailmalla.

Huh huh, oli muuten aika kova homma löytää kaikki kuvat ja saada kerrottua niistä jotain! 
Mitä mieltä te olitte näistä kuvista ja tästä postauksesta?

27 kommenttia:

  1. Mahtava postaus ja aivan uskomattomia kuvia! Kiva lisä vielä, kun kerroit kuvan takana olevaa tarinaa :) Oot selkeästi löytänyt itsellesi oikean harrastuksen :D Lempikuvaa ei näiden seasta vain voi valita! Ovat niin monipuolisia ja jokainen omalla tavallaan upea ettei vain kerta kaikkiaan lempparin valinta onnistu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta kommentista! :)
      Lempiharrastus tämä tosiaan on, paljon kivempaa kuin ratsastus, vaikka se onkin "se ykkösjuttu". Onnistunut kuva vaan jää kummittelemaan mieleen vuosiksi!

      Poista
  2. Alaspäin selatessa tuli vastaan aina uusi, "tästä pitää kommentoida!" -kuva, uusi suosikkini. :D Ilmeisesti kuvat ovat siis toinen toistaan komeampia! Ja tiesin jo otsikon Bloggerista bongattuani, että nyt on hyvää settiä, suosikkikuvista ja etenkin tarinoista niiden takaa on niin parasta lukea.

    Ensin olin varma, että suosikkini postauksen kuvista tulisi olemaan Veeran Taaverin pääkuva. Eikä pelkästään kuvan, vaan myös sen mahtavan (ja herkistävän, nyyh, voin kuvitella tilanteen!) tarinan takia. Sitten pääsin mustan hevosen irtojuoksutuskuvan kohdalle, sitä piti tuijotella hyvä tovi. Upea hevonen! Vaan niin se eniten pysäytti, kauneudessaan ja harvinaisuudessaan kuva kimosta shiretammasta varsansa kanssa, siinä kuva, joka kävisi tauluksi seinälleni! Se tunne on muuten ehkä parasta, kun pidätät hengitystä kameran takana ja sitten tulee se Hetki, pieni täydellinen hetki, joka tallentuu (ehkä) onnistuneesti muistikortille ja ikuisiksi ajoiksi kuvaajan mieleen. :D Ja miten tärkeitä kuvat Ventasta varmasti ovatkaan, tunnearvoltan mittaamattomia muistoja. Kiitos ihanasta postauksesta! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, onneksi en tuottanut pettymystä! Minä olen aikaisemmin ollut varsinainen sulkimen suurkuluttuja ja rätkyttänyt sarjatulella kuvia muistikortin täyteen. Nykyään (opittuani kuinka tylsää huonojen kuvien poistaminen on...) kärkyn hyviä hetkiä etsimen läpi. Ja jos silloin tekniikka pettää, kun objektiivi tms. ei tarkenna, tekisi mieli heittää koko roska järveen... :)

      kiva, että tykkäsit!

      Poista
  3. On kyllä upeita kuvia! Mulle tuli selatessa sama fiilis kuin Jessille ("Alaspäin selatessa tuli vastaan aina uusi, "tästä pitää kommentoida!" -kuva, uusi suosikkini. :D"), mutta ehdoton suosikki on KWPN-tamma Argitasta otettu kuva. Niin ihanan vihreä, kaikin puolin! Tulisi jo kesä....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ihmettelin tuota kuvaa ottaessani, että mitenkä yhtäkkiä tarkennus osui kohdalleen, kun se oli ensiksi koko päivän takkuillut ties missä... :)

      Poista
  4. Tuo Viivianin kuva on näistä mun lemppari. :)

    VastaaPoista
  5. Tosi upeita ja kauniita kuvia, oot kyllä mahtava kuvaaja! Mun lemppari oli tää ihan viimeinen kuva Ventasta, siinä on vaan kaikki palat kohdallaan ja silti se on omalla tavallaan erilainen kuin peruslaidunkuva :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta kommentista! Sekin on yksi minulle henkilökohtaisestikin tärkeä kuva: silloin oli jo ilmassa, ettei onneani tammani kanssa kestä kauaa.

      Poista
  6. Aivan upeita kuvia! Hyvin kerrotut tarinat. Omat suosikit oli tammastasi Ventasta otetut. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Minusta tuntui jossain vaiheessa, että toistan itseäni tarinoidessa, mutta toivottavasti lukijalle ei välittynyt se fiilis.

      Poista
  7. Upeita kuvia ja ehdottomasti yks parhaita postauksia! :)

    VastaaPoista
  8. Ihan rumia kun ei mun poni oo yhdessäkää! :D No ei vaa. Vaikee sanoa mun lemppareita. Tykkään noista Venta kuvista ja kuvista joissa on järvi taustalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahahaha! Pitää ottaa Elviksestä jotkut kivat pakkaspäiväkuvat, kun tulee hanget :)

      Poista
  9. Voi että kun aloin selaamaan tätä postausta ja toisessa kuvassasi esiintyi mulle tuttu hevonen! Olen vuokrannu Hilu-Tamia kaksi vuotta(2010-2012) ja vieläkin käyn samalla tallilla jossa hevonen on. Oon aina ihaillut sun kuvia ja harmitellut kun kuvailet siellä itä-suomen puolella kun itse olen varsinais-suomesta. Oot saanu kyllä ikuistettua hyvän kuvan Hilu-Tamista nuorempina vuosinaan :)

    http://heytakeachance.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, olipas melkoinen sattuma! Minäkin olen tainnut sinun blogissasi vierailla aiemmin, mutten ole yhdistänyt että olen tämän ruunan kuvannut. Toisaalta, kuvattuja heppoja alkaa olla lähemmäs viittä tuhatta, joten kaikkia en muista tai tunnista ulkoisesti. :/

      Poista
  10. Aivan mahtavia kuvia, kerrassaan! Aina oon sun kuvia ihaillut mutta kyllä olit osannu valita ihan superhienot kuvat tähän postaukseen. Mäkin haluun mun ponista tollasia otoksia!! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mun pittää ehkä sitten joskus piipahtaa siellä. ;)

      Poista
  11. Ihania! Ehdoton lemppari on toi neljänneksi viimenen (mamma ja varsa) <3 !!

    VastaaPoista
  12. Aivan ihania kuvia kaikki! Tuo Viivian on niiiiiin kaunis tamma. Meinasin sitä joskus 2009-2010 vuoden vaihteessa ostaa sen itselleni (: Mutta sellainen kysymys olisi paljonkon maksaisi jos tekisit kuvauskeikan Tervoon?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmm, nyt on paha kysymys! Sanotaanko nyt näin, että kilometrikorvaus / bensakulut + itse työstä 50-60e, riippuu kuinka monta tuntia menee ja minkälaisia kuvia on tarkoitus ottaa :)

      Poista
  13. Tunnen hyvin toun finheavy demonin. On kyllä ihana hevonen! Selailin blogiasi ja sitten huomasin tuon kuvan ja olin ihan että mitä ihmettä, Demon! :)

    VastaaPoista
  14. Oi meidän Taavi <3 Enää vaan ei ole noin "siro" :D

    VastaaPoista