Kaikilla on kauhutarinoita siitä, kuinka tekniikka voi pettää. Minulla on monta monta monta tarinaa siitä, kuinka teknologia on ivaillut minulle. Etenen ajallisessa järjestyksessä, sillä mikään ei ole kussut niin pahasti kuvausreissuillani kuin se, että teknologia on ottanut ja jättänyt.
Ensimmäisen kerran tekniikka petti, kun olin kuvaamassa Joensuussa hevosten match showta 19.5.2007. Aluksi homma toimi niin kuin pitikin, mutta yks kaks yllättäen uutuuden karhea (lue: 2 viikkoa käytössä ollut) Nikon D50 runkoni ei enää tarkentanut. Itku kurkussa kokeilin kaikkea, lopulta lähdin harmistuneena pois näyttelyistä vain muutaman tunnin jälkeen. Koko kamera paketti lähti huoltoon, joka kesti lähes 2kk ajan vieden suurimman osan kesän 2007 kuvattavista hevoskilpailuista. Vika löytyi Nikkor 55-200mm -objektiivin tarkennusmoottorista.
Nikon D50:llä otettu kuva, kun sain kameran huollosta 2kk odotuksen jälkeen
Sanotaan, että muistikortit kestävät ikuisesti, mutta minä olen osoittanut senkin väitteen huhupuheeksi. Olin kuvaamassa Kiuruveden orinäyttelyissä vuonna 2010 kun viimeisen kuvattavan orin kohdalla Nikon D200 runkoni ilmoitti vain CHA. Kirosin mielessäni jokaisen ruman sanan ja vaihdoin hirveää kyytiä rungokseni vanhan Nikon D50, jotta saisin kuvattua viimeisimmän orin (joka oli vielä koko päivän mielenkiintoisin). Kotimatkalla selvisi että CHA tarkoittaa kortin oikosulkua ja kaikki data on rikkoutuneessa kortissa. Kuopiossa merkkiliikkeessä pyörittelivät päätään, että kuvat ovat mahdottomia pelastaa. Kuvat kuitenkin saatiin pelastettua tuttujeni avulla, kiitos Heidi ja Jussi tuhannesti!Kaikista sydäntä särkevintä kuitenkin oli, kun helppona pikkukamerana pitämäni Nikon D50 tuli tiensä päähän. Lontoossa 2010 uimareissulle hypännyt D50 kuitenkin korvaantui myöhemmin uudemmalla rungolla, mutta tilanne vaikutti toivottomalta itkiessäni kovaan ääneen äveriään tavaratalon naistenvessassa ja koitin samalla puhaltaa rungon sisältöä kuivaksi. Kuvat eivät kuitenkaan tuhoutuneet muistikortilta, vaikka kaksi objektiivia ja runko kävikin uintireissullaan. Yksi vinkki kaikille; älä ikinä pidä vesipulloa samassa laukussa kameroittesi kanssa.
Viimeisin onnettomuus kohdalleni sattui kotitallillani ratsastuskilpailuissa kun laukkuni tippui tuolilta - sisällä tietysti arvokkain objektiivini Sigma 70-200mm/f2.8 ja UV-suodin täysin murskana. Katsoin näkyä hetken hammasta purren ja kotiin tulin kyyneleet silmissä. Alanliikkeessä käynnin jälkeen saimme revittyä UV-suotimen kuitenkin pois ja todettua, että objektiivi itsessään oli täysin ehjä. Toinen vinkki kaikille; käytä aina UV-suodinta, sillä se kestää suuriakin kolhuja!
Mustalla valkealle olen joka vuosi kärsinyt jonkinlaisen teknillisen kolauksen, jos en kameroiden kanssa niin tietokoneen. Ai ai sitä hampaiden kiristelyä kun tietokoneeni kaatui (vieden valmiiksi tehdyt kuvat mukanaan) tai kun vanha ulkoinen kovalevyni oli sitä mieltä, ettei siellä olekaan enää kuvia vuosilta 2006-2011. Kolmas vinkki kaikille; ota aina varmuuskopiot kuvista, säilytä niitä ulkoisilla kovalevyillä, CD-levyillä... Missä tahansa. Itselläni on usein kysytyt kuvat kovalevyillä ja vanhat kuvat / tapahtumat joista ei usein kysytä kuvia suoraan CD-levyillä. Jos yksi CD-levy rikkoontuu menetän vähän kuvia, kuin jos koko systeemi kaatuu... :)
Millainen ongelma sinulta löytyi siitä tarkennusmoottorista? Itselläni on nikon d60 ja ja siinä ko. putki (nikkor 55-200). Pari kertaa minullekin on tehnyt ihan ykköskertoja, ettei kamera tarkenna enää. Olisikohan objektiivissani sama vika? On aina kuitenkin lähtenyt tarkentamaan hetkellisen jumittamisen jälkeen, mutta tätä ilmaantui jo oikeastaan alle vuoden sisällä mitä objektiivi oli ollut käytössä..
VastaaPoistaMullaki meni 300mm putki rikki ja mua kyllä ärsytti niin paljon. Sinne meni vermo ja kaikki muutkin kivat kisat :P Myöhemmin vielä runko meni, laukaisin tai jtn meni jumiin - iha jees. Nytt ihan uus kamera, Canon ja toivottavasti kestävämpi kun Nikon.
VastaaPoistaEn muista tarkalleen mikä ongelma siinä oli, mutta muistaakseni koko tarkennusmoottori oli mennyt rikki oikosulun kautta. Oireili siten, että automaattinen tarkennus ei toiminut, manuaalinen kyllä. Mutta minulta nuo kaikki obbarit jumii silloin tällöin, mutta jatkavat pelittämistä pian. :)
VastaaPoistaJenny, kaikista ärsyttävintä on, kun juuri ennen kilpailuja koko setti leviää käsiin!