Kuvausohjeita IV - ravit

50 lukijan kunniaksi järjestin blogissani äänestyksen, jossa lukijat pystyivät vaikuttamaan tulevaan erikoispostaukseen. Ylivoimaisesti eniten äänestettiin kuvausohjeita. Ohjeet on pilkottu kolmeen eri osaan, estekuvaukseen, koulu-/sileäkuvaukseen ja pää- & rakennekuvaukseen. En koe olevani tarpeeksi pätevä neuvomaan valotuksen säätöön, kaluston käsittelyyn tms. joten olen keskittynyt pelkästään hevosten edustaviin asentoihin. Tässä näitä vinkkejä nyt tulee, olkaa hyvät. Seuraavat ohjeet eivät kuuluneet siis alkuperäiseen suunnitelmaan, mutta yleisön pyynnöstä julkaisen ne.

En ole ravikuvaaja (tai edes tiedä ravureista / ravikulttuurista mitään - joten anteeksi mahdolliset asiavirheet), vaan käyn lähinnä silloin tällöin toisinaan katsomassa mielenvirkistykseksi raveja, sillä niissä on paljon plussaa verrattuna moniin ratsukisoihin, joita ovat mm. aikataulu yleensä paljon pitävämpi, ei tule ylimääräisiä taukoja, kuvattavaa on kokoajan, ei ns. luokkien välistä taukoa (vrt. ratsastuskilpailut), hevoset nopeasti tunnistettavia voilokin vuoksi ja voit valita pitkälle hyvän kuvauspaikan oman visiosi mukaan.

Kuinka monta jalkaa?

Kuvaan itse usein verryttelyjä aktiivisemmin, sillä itse lähdöissä kuvattavan hevosen mahasta voi kasvaa jalkoja, päitä olla usempi kappale ja kuskejakin kaksi, sillä rykelmässä yhden tietyn juoksijan poimiminen on vaikeaa. Verryttelyissä usein valjakot kiertävät vastapäivään, kuin itse kilpailusuunta on, mutta ottavat pätkiä kilpailusuuntaan. Läheltä / hitaasti tulevat hevoset ovat sopivia pääkuvaukselle, sillä usein vauhdin kasvaessa hevosen korvat kääntyvät kohti niskaa enemmän. Tietysti on henkilökohtainen mielipide pitääkö enemmän vauhdikkaan tuntuisista pääkuvista vai kuvista, joissa hevosella on hyvä ilme ja korvat höröllä. Itse lukeudun jälkimmäisiin.

Raveista hyvä kuva on sellainen, jossa hevosella kuvaajan puoleinen jalkapari on ns. auki, samalla tavalla kuin esimerkiksi kouluratsastuksen keskiravikuvissa. Kovassa vauhdissa ravurin lautaset eivät välttämättä näytä niin luisulta, joten he vosen asento voi näyttää hyvältä, vaikka jalkapari olisikin kiinni. Könkkäkuvia tulee kuitenkin vättää, sillä kovasta vauhdista otettu liikevaihe saa hevosen näyttämään lyhyt runkoiselta.

Vasemmalla olevat kuvat ihanteeni lähtiessä kuvaamaan raveihin: kuvaajan puoleinen jalkapari auki ja hevonen on liitovaiheessa

Oikealla alhaalla könkkävaihe, hevonen näyttää kulmikkaalta ja epäsopusuhtaiselta

Tässä raviohjeita siis lyhykäisyydessään, tutustumalla lajiin paremmin osaisin ehkä kertoakin jotain enemmän teille. :)

Kuvausohjeet ovat nyt käsitelty minun osaltani hetkeksi. Toivon, että jokainen sai hyviä vinkkejä pyörimään takaraivoon ensi kuvauskertoja varten. Seuraavaksi julkaisulistalla (ajastettuna, julkaistaan huomenna perjantaina 25. päivä) on toivepostaus parin kuukauden takaa, eli juttua siitä kun kaikki meni pieleen. Kun 100 lukijaa on täynnä pidän pienimuotoisen kilpailun täällä blogissani, joten ehdottakaa mitä juuri Te haluatte kilpailun aiheeksi (ja mitä palkinnoksi ;))