keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Humman Hukuttajaiset

törökki ei tiedä mistä kansakunta kohisee. ja ihan hyvä niin.
Yleensä en juuri korviani lotkauta interwebsin syövereistä löytyville vouhotuksille. Illalla kuitenkin nauroin niin hysteerisesti töissä luettuani viimeisimmän postaukseni aiheuttamaa puintia hötölässä, että ajattelin tämän kerran provosoitua.

Koko hommahan lähti liikkeelle otsikolla: "bloggaaja lopettaa hevosensa". Jota ihmettelin kovasti. En nyt vielä, mutta asioita on mietitty valmiiksi. Niinkuin varmaan jokaisen hevosenomistajan tulisi miettiä etukäteen. Se aamu kun Poni Ponteva löytyy karsinastaan kuolleena tai Sulo Suokilta katkeaa jalka tarhassa on sen verran nopea tempoinen, ettei välttämättä ehdi interwebsistä etsimään tietoa. Siksi kannattaa kysellä lähialueiden kaivurit, hirvimiehet ja eläinlääkärit. Varmuudelta.

Lopettamista suurempi kohu kuitenkin lähti ontuvan huonosta vitsistä, jossa hukuttaisin hevoseni. Nauratti, kun joku oli selkeästi luullut että olen tosissani hukuttamisen suhteen, ja huolehti jo ettei lopettaminen olisi eettisesti oikein silloin. En tiedä kuka voi ottaa niin absurdia asiaa niin tosissaan. Ilmeisesti Anonyymi-Annat internetissä, joista yksi kertoi olevansa samalta paikkakunnaltakin, muttei silti ymmärtänyt vitsihuumoriani. Mutta lohdutuksena voin kertoa, etten ole hukuttamassa hevostani.



Olen yrittänyt pitää tätä blogia pitkään virallisena ja asioiden ylösraaputtamisella. Sitä on jatkunut enemmän tai vähemmän kolme vuotta tehden blogista aika tasapaksun - varsinkin kun persoonani on värikäs. En ole tarkoittanut pahoittaa kenenkään mieltä huonolla mustalla huumorilla. Elämä on mielestäni vaan aika raadollista ja jokainen selviytyy siitä tavallaan. Minulla se on ehkä huono, karu ja mustaakin mustempi huumori, jota viljelen kanssaeläjieni kanssa. 

Ventani voi oikein hyvin, eikä ole vielä joutunut hankkimaan happinaamaria hukutusyritysten vuoksi. Huonolla tuurillani kuitenkin kävisi niin, että ensi talvena jäällä ratsastaessa hevoseni tippuu jäihin ja hukkuu. Siitäkös se riemu vasta repeäisi.

Tamma uintipuvussaan Suomen suvessa

4 kommenttia:

  1. Täytyy myöntää, että edellistä postausta lukiessani naurahdin kun pääsin siihen hukuttamiskohtaan, oli hauska "kevennys" siellä muuten niin synkän tekstin välissä. Postauksen loppuun lukiessani törmäsin myös tohon hötönetin linkkiin, ja meinas leuka loksahtaa auki ku luin, että joku oikeasti luuli että meinaat Ventan hukuttaa :D Huomasi myös hyvin, kuinka ihmisillä on taito lukea tekstistä pätkiä sieltä täältä, eikä lukasta tekstiä ikinä kokonaan... No, meitä on moneen veneeseen ja toivottavasti asia selvisi anonyymeillekkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä! Meitä on moneen veneeseen ja osa jää vielä laiturille... :D

      Poista
  2. Minäkään en voi välillä käsittää ihmisten ajatusmaailmaa. Ei KUKAAN voi ottaa tuollaista tosissaan. Tai niin ainakin oletin. Toisaalta, eihän todella nuorilla vielä ole sellaista tekstin lukutaitoa, mutta en minäkään kyllä olisi tuota edes 15 vuotta sitten ottanut todesta.

    Vaan, eipä tuollaisesta kannata niin välittää, maailma on hulluja pullollaan. Tsemppiä Ventan kanssa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti tsemppauksesta!
      Välistä on vaikeaa olla viihdyttävä internetin syövereissä, kun ei ehkä pysty ilmaisemaan todellisia tarkoitusperiään selkeästi.

      Poista