New ink welcome to my skin

Minut otetaan studiokuvauksiin parin viikon päästä! Tai ollakseni rehellinen myönnän, että tungin itseni mukaan, sillä olen jo pitkään halunnut itsestäni kunnollisen naamakuvan. Toimin samalla harjoittelukappaleena ystävälleni hänen opinnoissaan, joten tässä taitaa molemmat nyt hyötyä sopivalla tavalla. Ja syy miksi tahdon kuvattavaksi löytyy selästäni.

Ääriviivat tehtiin kuvioon noin kuukausi sitten, mutta koska aika loppui kesken väritys siirrettiin viime keskiviikoksi. Varasin tatuointiajan nopeasti ystäväni menetyksen jälkeen, muistoksi jota kannan mukanani loppuelämän ja suojaamaan selustaani. Pääskynen on vanha tatuointimalli jonka merkitys minulle on sanasta sanaan tämä: The swallow also represents love, care and affection towards family and friends, showing the loyalty of the person always returning to them. (Lähde: wikipedia) Myös väreillä on omat merkityksensä, kuten myös tekstillä.

Kun näin tatuoinnin valmiina peilin kautta, mieleni teki itkeä. Ei siksi, että se olisi ollut ruma tai epäonnistunut, tai siksi että sen tekeminen loppupuolella tuntui kuin olisi laitettu suolaa avohaavaan. Vaan siksi, että se oli täydellinen ja se oli juuri sitä mitä ajattelin ihooni tulevan. Kuten kaverini sanoi: "Tiesin, että siitä tulee hieno, mutta en tiennyt että siitä tulee noin hieno."

Pakko lopuksi mainita, että pahoittelen ettei parempia kuvia ole. Otin muutaman hassun kuvan itselaukaisimen avulla juuri kun poistin suojakelmut, jonka vuoksi tatuoinnin ympärillä näkyy kuivunutta verta. Kuvissa lintuni ei pääse oikeuksiinsa, sillä en jaksa panostaa kuviin, joissa napotan itse. Sad but true, toivotaan että Tuiren ottamisissa kuvissa parin viikon päästä näytän edustavammalta. :) Nyt kuvio saa pintaansa vähän väliä rasvaa, joten ei ole kovinkaan edustuksellinen - vielä.