Joulukalenteri 2011: Luukku 8

Photography by aaveen.net'in joulukalenteri on vastaava: jokaisena päivänä jouluaattoon asti julkaisen kahdesta eri muokatusta haasteesta kuvan (/kuvia) ja yhden biisin soittolistaltani. Nämä päivittäisen haasteet elävät koko ajan ja niitä voidaan muokata lukijoiden toiveiden mukaan.

Aivan hirrrrrveä hevoskuume!! Äitini ennusti ollessani viisivuotias, että "kyllä tuo vaihe vielä menee ohi". Olinkin pitkään (ehkä kuukauden) kolmannella luokalla, etteivät hepat kiinnostaneet mutta tässä sitä ollaan. Tahdon oman hevosen, eikä rakas Mammuttini riitä. Tahtoisin valita kauneimman kakun koristeen, joka sopii juuri minulle. En kuitenkaan väheksy vuokratammaani, se on ihana ja saan vaikuttaa sen elämään niin paljon että se tuntuu melkein omalta. En kuitenkaan halua hankkia hevosta, sillä lähden opiskelemaan elokuussa 2011, eikä opiskelijana ole vara elättää hevosta ja siinä sivussa itseään. Myös aika on vuorokaudessa rajallinen, mutta mikäli en kouluun pääse pitänee suunnitella tulevaisuutta vuoden verran eteenpäin eri tavalla.

Jotta viettäisin iltani mieluisasti kaivan teille nyt muutamia kuvia hevosista, jotka haluaisin ulkonäön perusteella omakseni asenteella "kaikkitännehetinyt".

Luukku 8
Suosikkikuvat (hevosista jotka haluaisin)

Jos minulla olisi varavalita hevosesta, jonka itselleni hankin se vastaisi alla olevia määreitäni rodulle. Yleisesti hevosissa arvostan rehellisyyttä ja yrittelijäisyyttä, sekä leppoisaa luonnetta. Ponin ei tarvitse olla pystyyn kuollut, mutta rento suhtautumistapa asioihin tulisi löytyä. Pituuteni puolesta tarvitsen hevosen, jonka jalat ovat jo suhteellisen pitkät ja säkäkorkeutta näin ollen tulisi olla ainakin 160cm.

Jos valitsen suoritushevosen haluan myös, että hevoselta löytyy lahjakkuutta ja mielenkiintoa työtään kohtaan. Kun haen ensihevostani haluan sen olevan mahdollisimman pitkälle koulutettu, mutta katselisin lähinnä hevosia joilla on kilpailutuloksia tai ainakin rahkeita HeA / re 100cm luokkiin. Tietysti projekteissa on omat haasteensa ja hyvät puolensa, mutta tahdon että ensihevoseni on valmis ja pystyy näin ollen viemään minua eteenpäin.

Puoliverinen

Omaa silmääni miellyttävät hieman raskaammat puoliveriset, jotka eivät välttämättä ole kapeita ja sporttisia joka kohdasta. Lempivärini puoliverisissä on ehdottomasti musta, mutta myös rautiaat ovat vakuuttavia. Lehmäponit (eli kirjavat) ovat joka lapsen unelma, myös minun, vaikken enää kovin lapsi olekaan. Valkoiset hevoset ovat puolestaan aina likaisennäköisiä. Isot merkit eivätkä herasilmät ole haitaksi, päinvastoin. Puoliverisen kanssa haluaisin kilpailla aluetasolla koulua ja esteitä, sekä harrastaa kotona monipuolisesti. Hepan alkuperällä ei niinkään ole väliä, oli se sitten ihmehevonen idästä tai sukupuu täysin selvitettynä Hollannista.

Suomenhevonen

Putet ovat minusta ihastuttavia luonteeltaan, en ole vielä koskaan nähnyt suokkia joka pissisi suoraan silmille tai olisi huumorintajuisuuttaan (tai v-mäisyyttään) inhottava. Monipuoliset mahdollisuudet harrastaa kiinnostavat ja usein suomenhevoset ovat pitkäikäisiä ja elinikäisiä ystäviä. Suomenhevosen kanssa haluaisin harrastaa seura- ja aluetasolla, sekä ajella kärryillä ja reellä. Tietysti minuun tekee vaikutuksen, jos hevonen seisoo uskoollisesti tukkireen edessä ja vetää auraa pellolla, mutta ihan kaikkea ei voi suomenhevoseltakaan vaatia. :)

Iso kylmäverinen

Halusin (ja haluan kyllä edelleen) ison kylmäverisen itselleni. Shire, clydesdale, ardenner, eestin raskas vetohevonen, pienempi pohjoisruotsinhevonen - kaikki käy! Menen aina ihan villiksi, kun seuraan Ruotsin hevosmarkkinoita, sillä siellä on myytävänä isoa ja pientä tupsujalkaa. Ennen kuin huomaankaan olen etsimässä tuojaa, laskemassa säästöjä, miettimässä tallipaikkaa... Tällä hetkellä olen kuitenkin huomannut haluavani myös kilpailla ja valmentautua aktiivisesti ystäväni kanssa, eikä isojen kylmäveristen jalat välttämättä kestä kovaa rasitusta. Sitten kun pihassani on talli, minulla on shiretammoja siitoskäytössä ja traktorina pohjoisruotsinhevonen.

Poni

En ole ponikokoinen mistään kohdasta, enkä ole ollut moneen vuoteen. Minusta kuitenkin vuonikset on supersöpöjä ja haluaisin ratsastaa joskus sellaisella. Hämärä muistikuva menneisyydestä on, että olen käynyt talutusratsastuksessa vuonohevosen selässä, mutta paremmin en ole rotuun tutustunut. Kilpailuja kuvanneena viihdyttävimpiä suorituksia antavat poniratsukot, sillä monen poni on omaperäinen persoona suorituksessaan. Mieleen jäävät parhaiten ratsukot, joiden suoritus menee vaikeuksien kautta voittoon, kun ratsukko puhaltaa yhteen hiileen pienistä erimielisyyksistä huolimatta. Joskus huonoina päivinä olen manannut ratsastamisen maanrakoon ja sanonut vaihtavani shetlanninponilla kärryajeluun. Katsotaan toteutuuko uhkaukseni koskaan.

Kappale jonka sanat osaat

Isoveli - Tanssi tai kuole

Minä en laula, muuta kuin autossa. Kanssa autoilijoiden harmiksi Ladassani on kovin olematon ääneneristys. Koittakaa kestää, en minä nyt niiiiin kovaa laula...