torstai 19. maaliskuuta 2015

Jos hevoseni olisi musiikkikappale

... niin mikä biisi se olisi?





"Käperryn sinun kainaloon
Haen varjostasi suojaa 
Itken itkuni rintaasi vasten
Tunnen ettet huomaa 
En saa selkoa tuulistasi 
Sinä puhallat toiseen suuntaan 
Ja vaikka kylmä on povesi pinta 
Aion maatua sinun huomaan --

-- En löydä oikeaa polkua 
Etkä sinä voi tulla vastaan 
Minäkö meistä olen se paha vai heikompi ainoastaan"
Mokoma - Punamultaa

Aloitetaan helpommasta, eli Ventasta. PikkuMusta Paholainen, aina yhtä happamana vastassa. Tummaväritys ja musta mieli antoivat Ventasta kiukkuisen ja aggressiivisen kuvan, vaikka välistä tamma olisikin halunnut tulla syliin asti istumaan. Ihmisenä Venta olisi ollut anarkistinen punkkari, jonka nahkatakki olisi helissyt kuin joulunkellot niittien kilkattaessa kävelyn rytmiin. Ventalle riitti, että sen mielestä jokin asia oli huonosti. Ei sitä tarvinnut perustella. Ja oli ihan ok vihata ympäröivää maailmaa ja sen sisältämiä ihmisiä, jos siltä tuntui. Omanarvon tuntevaa Grand Old Ladyä kun ei voi mistään komentaa, täytyi vain sujuvasti luovia tamman tunnepuuskien välissä.

Kuulin tämän kappaleen kerran ajaessani tallilta myöhään syksyllä kotiin radiosta. Tuli semmoinen fiilis, että tämähän on kuin minä ja Venta. Kaikkeni yritän, mutta mikään ei tunnu synnyttävän tulosta. Omistajuussuhteeni Ventaan oli kuin väkivaltainen parisuhde. Kiintyminen toiseen on vahva, mutta pelko siitä mitä tapahtuu seuraavaksi on aina läsnä. Ei uskalleta lähteä pois, kun pelätään ettei mikään muuttuisi. Kun Venta lopulta päätyi eläinlääkäriä lainaten "koukkutavaraksi" oli helpottavaa kuulla, ettei minun tarvitsisi enää yrittää. Ei tarvitsisi enää pelätä sitä päivää, kun tamma tulisi pyydystää karsinastaan. Vaikka Ventaa aina tasaisin väliajoin ikävöinkin, olihan se oma kultakimpaleeni.





"Talking bout that fanny girl 
Shake that thing girl 
Let me see what you got 
Now Shake that thing girl"
Far East Movement - Candy

Ootus puolestaan on hankalampi tapaus saada mieliyhtymää yksittäiseen musiikkikappaleeseen. Herkkänä vaaleahipiäisenä ruunana se ei ihmisenä vaikuttaisi kuuntelevan rockia. Puhumattakaan metallista tai punkista. Ihmisenä Ootus olisi miellyttävä ja komea, mutta silti hieman lipevä - ja aina yrittämässä perseen kimppuun. Tytöt on Ootuksen lempparijuttu aina silloin, kun tytöt tykkäävät "tiettyinä päivinä" Ootuksesta. Miltei koko tallin tammat hörisevät Ootukselle takajalat levällään, kun ruuna uljaana lipuu ohi. Silloin kun tytöt eivät tykkää Ootuksesta joutuu se leikkimään poikien kanssa.

Tästä kappaleesta välittyy hyväntuulinen fiilis poikien kolttosista tyttöjen parissa. Ehkä vähän liian suuret luulot omasta maskuliinisuudesta, mutta no... kaikki täsmäävät Ootukseen. Kukaan ei ehkä ole vielä kertonut sille, että se on ruunattu jo vuosia sitten. (On omituista, että tämä kappale miellyttää minua ja tuo vielä hevoseni siitä mieleen, sillä tämä ei ole lähelläkään sellaista musiikkia mitä kuuntelen...)


Mikä musiikkikappale sinun hevosesi olisi?

3 kommenttia:

  1. Mulle tulee aina Albertista mieleen se ihme krokotiilipiirretyn tunnari, se schnee schnaa schnappii, schnappi schnappi schnappi. En todellakaan tiedä mitä siinä lauletaan, mutta jotenkin se on Albertin biisi. Ehkä se hyväntuulisuus on se juttu?

    Ja Janne Ordenin Tuhatta soi radiosta kun oltiin menossa katsomaan Albertia, joten senkin miellän varsan biisiksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä tämä hassu lastenlaulu sopii hyvin Mustallesi. :D onhan se vielä niin pienikin <3

      Poista