Viime viikolla Ootusta hierottiin ja etsittiin syitä muuttuneeseen käytökseen. Siis siihen, että sillä tuntui pulssi nousevan ratsastaessa yläilmoihin, valkuaiset välähtelivät joka suuntaan ja hengitys törisi ruunalla. Kirsikkana kakun päällä Ootus yritti vältellä työntekoa pysähtelemällä, heittelemällä päätään ja muutenkin pienesti protestoimalla. Huonona kombona istuin vielä jännittyneempänä selässä, sillä tuntui että kontrollia ei ole hevoseen. Eikä omaan pelkoon. Eikä oikein mihinkään. Jos minä istun kyydissä sydän kurkussa, tuntee Ootus sen selkeästi. Senkin sydän nousee kurkkuun. Hieronnassa löytyi vasenpuoli kireänä, erityisen kireitä oli lapa ja selkä. Eteen-alasjumppaa lääkkeenä. Huonoin puoli nyt lienee, etten uskalla vaikuttaa Keltaiseen, joka muutaman päivän juoksi ihmisen alta paskanjäykkänä ja järkytyksestä kankeana keskittyen kaikkeen muuhun, kuin itse jumppatreeniin. Järkytysjäykkänä juokseminen ei varmasti ainakaan avaa yhtään mitään lihasta, päinvastoin.
 |
| Ootus on yleensä todella hiljainen hissukka, mutta maisemanvaihdos on kasvattanut sen äänentuottoa... |
Muutamaa kuukautta sitten, jos Ootus jännittyi jostain osasin itse pysyä rauhallisena. Ratsastin eteenpäin ja jännitys hevosessa laukesi metrien taittuessa jalkojen alle. Nyt kovemman pintakosketuksen jälkeen olen menettänyt sen rohkeuteni ratsastaa hevosta jännityksen yli. Kierryn sykkyrälle selässä, joka lietsoo Ootusta tuhmuuteen. Se huomasi, että jos se aivan yllättäen pysähtyisi neljälle jalalle seisomaan kesken ravin, en uskaltaisi patistaa sitä liikkeelle napakasti. Lepohetki oli ruunasta palkitseva, eli huono käytös palkitsi sen. Huono tapa alkoi tehdä syntyään hevosessa ja täytyi pyytää kokeneempia apuun. Muutaman puhelinsoiton jälkeen varmistui, että Keltainen ruuna muuttaisi väliaikaisesti treenattavaksi naapuripitäjän suureen ratsastuskeskukseen. Itse kutsun tätä Ootuksen tapakouluksi, mutta Ootus varmaan itse luulee joutuneensa työleirille.
 |
| ...ja kun kukaan tuttu ei vastaa, haistellaan onko tutut lähellä |
Ootus oli syömässä iltaeväitään muuttoiltana, kun pakkasin sen yllättäen traileriin. Ruuna seisoi ihmeissään koko matkan ja päästyämme perille, sen ilme oli kysyvä: "Missä me ollaan? Mitä me tehdään?". Talutin ruunan sille varattuun karsinaan, purin matkavarusteet ja toivotin hyvät yöt. Ootus seisoi silmät selällään ja katsoi minua: "minne sinä oot minut tuonut?". Kymmenen hevosen kotitalli on pieni maalaistalli verrattuna treenitalliin. Ootus ihmetteli töristen karsinassaan silmät selällään. Kotitallin idyllissämme olemme treenatessamme kuunnelleet lintujen viserrystä, tuulen huminaa puissa ja laineen liplatusta. Tapakoulussa treenimusiikkina soi rytmiltään jumputtava diskomusiikki. Siinä on Ootukselle kerralla kulttuurishokkia.
Kovasti tsemppiä teille molemmille! Kyllä se tästä vielä paremmaksi muuttuu, hyvällä spiritillä vaan etiäppäin :)
VastaaPoistaHeissan! :) Mulla kävi pari viikkoa sitten just samanlailla kuin sulla, heppa "heitti" selästä säikähtäessään ja sen jälkeen pari seuraavaa ratsastuskertaa olivatkin aikamoista temppuilua. Oon aina ollut hieman uhkarohkeakin ja haukannut liian isoja paloja, joten olen tottunut "peittämään" pelon tunteeni niin, etten itse niitä edes huomaa. Kuitenkin toissaviikon jälkeen tajusin, että enhän minä uskalla enää ratsastamaan mennä. Entä jos vaikka joku paikka murtuu? Pyysin siis kaveria mukaan, ihan vaan kuvaamaan, mutta tämäpä ottikin "järeämmät" keinot käyttöön ja palautti takaisin alkeiskurssille. Käveltiinkin sitten hepan kanssa niiin kauan, että keskityin hengitykseen ja rentouduin. Menimme helppoja tehtäviä, ensin käynnissä lävistäjää ja sitten ravissa. Ja hupsista, heppa olikin ihan eri kuin aiemmin. Ei yhtäkään vastalausetta mistään. Kannattaa kokeilla, jos tuntuu, että jännittää! Pyydät jonkun jankuttamaan sulle rentoudesta, hengittämisestä ja menet helppoja tehtäviä. Koko temppuilu johtui pelkästään siitä, että olin itse aivan jäykkänä pakettina selässä ja alitajuisesti odotin kokoajan jotain tapahtuvan! Nyt en malta edes odottaa pääseväni hevosen selkään uudestaan!
VastaaPoistaVarmasti fiksu veto tämä! :) Raportoihan sitten miten Ootuksella sujuu työleirillä! Ja koita itse päästä nyt ratsastelemaan paljon pomminvarmoilla hepoilla sillä aikaa. :)
VastaaPoista-Silja