 |
| Olisi kuvaustilanteessa pitänyt korjata tuo loimen helma olemaan samassa tasossa molemmilta puolilta... |
Viime viikon lopulla kävin vastavuoroisesti kuvaamassa Anskun pikkuruunan Kekkosen. Pakkanen oli lauhtunut eilispäivästä (edellisen päivän postaus Pakkaspäivän riemua) vajaaseen viiteen asteeseen, joten hela nakkeniksi klipattua pollea ei olisi tarvetta kuorruttaa monilla toppaloimilla. Pakkasessa on kuitenkin aina yksi etu: aurinko.
Asettelin Kepun koivukujalle vaaleaa taustaa vasten, jossa automaattinen valotuksenmittaus sääti asetukset ja homma pelasi kohtuullisen hyvin. Lainasin kuvaukseen Anskun Nikon D7000 -runkoa ja uudenkarheaa Sigman 70-200mm/f2.8 -linssiä, joten olin totaallisen hukassa kuinka vehjettä ajellaan sujuvasti. Esimerkiksi objektiivin polttoväliä säädeltiin päinvastaiseen suuntaan kuin omassa rakkineessani, joten turhauduin aika nopeasti lainakamppeisiin... Runko kuitenkin tikkasi sen verran näppärän oloisesti, että taidan minäkin päivittää kuvauskalustoni tulevina vuosina tälle vuosikymmenelle.
Kuvat menee aika peruskaurahommina. Eivät ole mitenkään silmiinpistävän upeita tai kauheita, mutta ihan perussiistejä otoksia nuoresta ruunasta. Tärkeintä on, että hevosenomistaja on tyytyväinen otoksiin, kuten tällä kerralla taisi myös olla. :)
upeita kuvia!
VastaaPoista