tiistai 28. helmikuuta 2012

Tulipahan taas käytyä

Tämmöistä tänään Kiuruveden orinäyttelyissä. Kuten kuvista voi huomata, lunta satoi hieman ja kuvaajalla luki otsassa isolla BEELSEBUB. Parempia kuvia joskus, jos niitä edes on.

Aluksi lumisade oli ihan siedettävää...


... mutta hetkeä myöhemmin ei enää ollutkaan

Mitä mieltä olette, kehtaako alempana olevan kuvan kaltaisia kuvia edes julkaista missään?

maanantai 27. helmikuuta 2012

Mainospostikorttien esittelyä

Unohtui laittaa nämä kuvat tänne näytille. Sain siis ilon ja kunnian kuvaajana, kun Kiuruveden lukio pyysi käyttöönsä ottamiani hevoskuvia Hingunniemen opetustilan hevosista mainospostikortteja varten. Kortteja jaettiin ainakin Next Step messuilla vuodenvaihteessa 2012. Ilmeisesti myös lehteen koulutusliitteen mukana on tulossa kuvani lukion esittelyn viereen. Siitä sitten kuitenkin lisää myöhemmin, kun tiedän itsekin paremmin.


Alhaalla kuvassa vasemmalla tilastoruuna Funkel Asterix T95-1004 (i. tuntematon e. Astoria SOV ei. Ekstern) ja oikealla tilastoruuna Tade T90-3298 (kilpailunimi Fágo, suku tuntematon). Ikuistin ruunien leikkihetken 15.3.2010.



kuvassa varsana oleva ori Vireen Puhuri 1125-08 i. Rallaus e. Myrskyn Vire ei. Viltter
(s. 5.5.2008 k. 4.2.2011). Kuvattu 25.5.2008.


Kaikille heppatytöille ja -pojille, joilla toisen asteen koulutuspaikka on vielä epäselvä voi hyvänä vaihtoehtona toimia Kiuruveden lukio.

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Harjoittelua orinäyttelyitä varten

Ensi viikolla menen ihastelemaan hienoja suomehevosoreja Kiuruvedelle, joten piti vähän harjoitella rakenne- ja pääkuvausta taas pitkän tauon jälkeen. Miljoonan asteen pakkaseen pakotin ystäväni pitelemään hevosia kuvia varten umpihangessa, kun homma saatiin valmiiksi totesin vaan: "okke mo!", ja lähdin takaisin lämpimään kotiin. Reilu peli kaikille.


pv-r Spiritas
Nikon D90 + Sigma 70-200mm/f2.8



til-t Venta
Nikon D90 + Sigma 70-200mm/f2.8


Sain haasteen Lauralta, en haasta tähän ketään nimeltä vaan kaikki hevosvalokuvaajat. Jos koet olevan hengenheimolainen ja jaat kanssani hevostaiteen luomisen tuskaa, laita linkkiä bloogisi toteutettuun haasteeseen.

The award comes with rules. And they are:
1. Choose 5 of your favourite songs.
2. Give the award to 10 other blogs.


My current top 5 songs:

1. Jukka Poika - Älä tyri nyt


En yleensä tykkää jukka pojasta, mutta tämä kappale poikkeuksena vahvistaa säännön. Mielestäni näitä lyriikoita voi ymmärtää vain, jos tulet pieneltä paikkakunnalta, sillä silloin voit allekirjoittaa kaiken täysin.

2. Radical Face - Welcome Home


Nikonin mainoksissa soinut biisi, joka sopii kesäiltaan ja festaritunnelmaan. Myös talvella onnistuu hävittämään todellisuuden ympäriltäni. Huikee biisi.

3. Avenged Sevenfold - A Little Piece of Heaven


Maailman paras biisi siihen asti, kunnes katsoin musiikkivideon. Siitä huolimatta tähän biisin liittyy paljon hyviä muistoja, esimerkiksi Provinssirockin 2011 reissu ja Ladalla driftaukset T:n ennen joulua, kun minä puristin rystyset valkeina penkistä kiinni samalla kun T lauloi tämän biisin mukana Ladan ratissa.


4. Knife Party - Save the World (Swedish House Mafia)


wubwubwubwub... deadmau5, Skrillex, Knife Party, Nero ... mikä tahansa äskettäin luetelluista artisteista olisi oikeutettu listapaikkaan minun top5 -listalla because they can turn shit into gold. Tämä biisi on huigee, laittakaa videolaaduksi HD ja bassot täysille.

5. Five Finger Death Punch - Under and Over It


Hyvän kaverini treenibiisi puntteja nostellessa, jonka vuoksi olen joutunut kuulemaan sen niin usein että oikeastaan jo pidän siitä. Toimii loistavasti Ladalla ajaessa aamuruuhkassa, antaa kuulijalle kaikki voivan tunteen. Volat kaakkoot ja tämä biisi soimaan - räjäyttää varmasti ainakin tärykalvot.

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

New ink welcome to my skin

Minut otetaan studiokuvauksiin parin viikon päästä! Tai ollakseni rehellinen myönnän, että tungin itseni mukaan, sillä olen jo pitkään halunnut itsestäni kunnollisen naamakuvan. Toimin samalla harjoittelukappaleena ystävälleni hänen opinnoissaan, joten tässä taitaa molemmat nyt hyötyä sopivalla tavalla. Ja syy miksi tahdon kuvattavaksi löytyy selästäni.


Ääriviivat tehtiin kuvioon noin kuukausi sitten, mutta koska aika loppui kesken väritys siirrettiin viime keskiviikoksi. Varasin tatuointiajan nopeasti ystäväni menetyksen jälkeen, muistoksi jota kannan mukanani loppuelämän ja suojaamaan selustaani. Pääskynen on vanha tatuointimalli jonka merkitys minulle on sanasta sanaan tämä: The swallow also represents love, care and affection towards family and friends, showing the loyalty of the person always returning to them. (Lähde: wikipedia) Myös väreillä on omat merkityksensä, kuten myös tekstillä.


Kun näin tatuoinnin valmiina peilin kautta, mieleni teki itkeä. Ei siksi, että se olisi ollut ruma tai epäonnistunut, tai siksi että sen tekeminen loppupuolella tuntui kuin olisi laitettu suolaa avohaavaan. Vaan siksi, että se oli täydellinen ja se oli juuri sitä mitä ajattelin ihooni tulevan. Kuten kaverini sanoi: "Tiesin, että siitä tulee hieno, mutta en tiennyt että siitä tulee noin hieno."




Pakko lopuksi mainita, että pahoittelen ettei parempia kuvia ole. Otin muutaman hassun kuvan itselaukaisimen avulla juuri kun poistin suojakelmut, jonka vuoksi tatuoinnin ympärillä näkyy kuivunutta verta. Kuvissa lintuni ei pääse oikeuksiinsa, sillä en jaksa panostaa kuviin, joissa napotan itse. Sad but true, toivotaan että Tuiren ottamisissa kuvissa parin viikon päästä näytän edustavammalta. :) Nyt kuvio saa pintaansa vähän väliä rasvaa, joten ei ole kovinkaan edustuksellinen - vielä.

tiistai 14. helmikuuta 2012

Hyvää ystävänpäivää!


© RR
Nikon D90 + Sigma 70-200mm/f2.8

Kuvassa kanssani paras ystäväni. Tänään on virallinen päivä hemmotella kaikki ihmis- ja eläinystävät piloille. Hauskaa ystävänpäivää kaikille! :)

maanantai 13. helmikuuta 2012

Forever abiturient


Nikon D200 + Sigma 70-300mm/f4-5.6G

Nämä kuvat on otettu vuoden 2010 Iisalmen lyseon abeista. Rooliasuissa ihmisiä oli hauska kuvata, mutta tuolloin ollut -25 asteen pakkanen hyydytti kameraa siinä missä kuvaajaa. Onneksi ensi torstaiksi on luvattu suhteellisen leutoa keliä, sillä silloin kannetaan minua lopullisesti (sormet ristiin) ulos lukiosta.

Omiin penkkareihini on siis enää muutama päivä! Tervetuloa tsekkaamaan Iisalmen Lyseolle tunnistatteko minua asussani - veikkaan että minua ei ihan helposti tunnista ;) Viikonloppuna askartelimme kavereiden kanssa pukuani tai oikeastaan kaverit askartelivat innoissaan, minä taisin toimia enemmän virallisena laadun tarkkailijana. Enää karkit puuttuvat, minkälaisia minun pitäisi teidän mielestänne hankkia?

Penkkareita enemmän odotan vielä ylihuomenna valmistuvaa tatuointiani, katsotaan kuinka hyvin muistan penkin painajaisten illalla väritettyä kuvaani rasvata...

Ps. Lisäsin tämän videon lohduttaakseni lähinnä itseäni parin viimeisen päivän lottorivien täytöstä. Dick Figures on hulvatonta ajanvietettä kaikille velvollisuuksia vältteleville abille, miksei myös muillekin.


keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Mistä kaikki alkoikaan


Kuvan hevonen ei liity tapauksiin.
Kuvassa sh-o Etu-Virtuaali (i. Soviiri e. Etu-Siroke ei. Siruluonto)

Nikon D50 + Nikkor 55-200mm/f4-5.6G

Joskus elämä antaa, joskus elämä ottaa.
Tällä kertaa se otti sinut.


Yksi hienoimmista hevosista mitä tiesin siirtyi vihreämmille niityille laukkaamaan. Elämä käyttäytyy välistä arvaamattomasti meidän kaikkien kohdalla. Otan osaa ystäväni suruun ja muistelen lämmöllä persoonallista työkaveriani.

Tällaiset hetket muistuttavat minua, miksi aloitin valokuvaamaan. Elettiin 2000-luvun alkua, olisiko ollut talvi 2004-2005. Ratsastuskoulun tuntiponi kuoli ähkyn vuoksi äkillisesti jättäen jälkeensä monta kaipaavaa heppatyttöä, myös minut. Ilman ensimmäistäkään valokuvatodistetta yhdestä lempihevosistani harmistuin: kuvia oli muiden ottamina tarjolla, mutta ne eivät merkinneet minulle mitään, sillä en ollut elänyt niissä hetkissä ikuistamassa tilannetta. Eppar -ponin kuoleman jälkeen aloin kuljettamaan kameraa tallilla ja kuvaamaan hevosia joka välissä, kun tilaisuus oli.

Aluksi kuvasin vain lempihevosiani, lähinnä tuntikäytössä pyörineitä hevosia. Pikkuhiljaa siirryin kuvaamaan kyseisellä tallilla olleita yksityishevosia aluksi tarhaillessaan, lopulta myös kilpaillessaan. Oma estekammoni kehkeytyi nuihin aikoihin, jonka vuoksi olin tyytyväinen osaani kuvaajana. Alkuaikoina kuvasin vain tietyt ratsukot, mutta mukana oli jo silloin muutamia itseäni kiinnostavia ratsukoita. Lopulta huomasin kuvaavani jokaisen kilpailupäivänä starttaavan ratsukon: olin aamulla ensimmäisenä paikalla ja illalla viimeisenä.

Koko harrastukseni on siis kasvanut sen puitteissa, että olen halunnut pitää muistot ikuisina. Valokuvat ovat pitkäaikaisia muistoja, jonka vuoksi niistä pidän. En ole koskaan pyrkinyt luomaan uskomattomia taideilluusioita, vaan olen halunnut pitäytyä dokumentaarisissa valokuvissa. Suurimpia aarteitani elämässä ovat valokuvat eletystä ilon hetkistä muistuttamassa onnesta ja yhteisistä muistoista. Surun hetkillä tavallisistakin valokuvista tulee mittaamattoman arvokkaita, ainakin itselleni.

perjantai 3. helmikuuta 2012

Hyrr, pakkasta


til-t Jyrkilän Viola (suku tuntematon)


eestinp-r Ants (i. Ando e. Tromba ei. Topper)


torinh.rist-r Leps (suku tuntematon)

Nämä kuvat on otettu miltei kaksi vuotta sitten mainoskäyttöön paikalliselle ratsastuskoululle. Hevosilla ja ratsastajilla oli hauskaa, myös minulla kun sain ikuistaa näin ainutkertaista hankilaukkasessioita. Kaikki kuvat on otettu Nikon D200 + Sigma 70-300mm/f4-5.6 yhdistelmällä.

Minut on alustavasti varattu tilauskuvaukseen huomiseksi, mutta katsotaan toteutuuko se ydintalven vuoksi. Itse pidän talvesta ja nautin inhimillisistä pakkasista, mutta tämä ydintalvi käy jo hieman raskaaksi. Koittakaa tareta ja kun ensi viikolla täällä idässä lauhtuu pitäkää hauskaa hangessa hevostenne kanssa tai ilman. :)