torstai 27. kesäkuuta 2013

Puhelimen tyhjennystä

Käytiin yksi kaunis kesäilta kaverin kanssa terassilla ja otin kuvan laskevasta auringosta. Kerran myös lähdin rimpalle ja näytin ihmiselle! Venta tässä viimeisessä kuvassa pojotti kentällä, ennenkuin selvisi epäpuhtaiden liikkeiden syy, mutta pouni oli jo kevyemmällä käytöllä.

Koljonvirran koulukansallisten yövahdin taivasta varjosti iso synkkä pilvi... Muutama kirosana taisi päästä suustani kun näin pilven. Ventan kanssa löydettiin alkukesästä ihan huippu maastoreitti - tuntui kuin olisi ollut etelässä kuivan kangasmetsän keskellä! Nykyisin reitti on meidän vakkari, siinä menee noin 1,5h käynnissä. Käytiin kavereiden kanssa syömässä Iisalmelaisessa pihvipuljussa ja otin vakioannokseni, eli härkää medium rarena. Oli hyvvee!

Kävin Ventalla sen edeltäjänsä kotikonnuilla, noin 10km päässä nykyisestä kotitallista. 3 vuotta sitten maisemat oli prikulleen samat, mutta hevonen allani eri. Joskus on edelleen ikävä Murre-vanhusta <3 siskoni kissa Joonatan oli juhannuksen ajan hellässä huomassani. Ventan tallikaveri juomassa purosta, niin idyllistä <3

Monena päivänä olen vain käynyt syöttämässä Ventaa, sillä laidunpaikkaan eivät kuulu väkirehut. Kesä on kyllä pelastanut minun sosiaalista elämääni, sillä kun hevosen hoito on niin nopeaa riittää aikaa myös kavereille! Jo aiemmin blogissa julkaistu mummolachillaus, mutta tuo kuva reidessä on vaan niiin..... <3 Ventan kesälook on tehty sävy-sävyyn varusteista ja suitsista ilman turparemmiä. Punaista on niskassa siksi, että maastoissa liikkuu myös paljon lenkkeilijöitä koirineen, joten ehkä punainen väri kiinnittäisi heidän huomiotaan paremmin.

Minulla oli ennen irokeesi, vaan eipä ole enää. Tässä kutristo melkoisen villinä, mutta jo seuraavana päivänä kampaajalla tasoitin tilannetta. Venta palattuani Helsingistä seisoi niin kauniisti käytävällä. Ja vaikka olinkin vain kaksi päivää poissa oli minulla suunnaton ikävä tammaani. Viimeisessä kuvassa on Ventan rantapallo vm. 2013. Herttinen miten voikin olla LÄSKI hevonen....

Tämä tuli tänään. Uusi edustushuppari, jos kilpailupaikoilla näkyy meikäläistä niin tervetuloa juttelemaan!


sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Ikuisesti heppatyttö

Minulla olisi vaikka mitä kuvia teille jaettavana ja näytettävänä ja tarinoita kerrottavana, mutta first things first:
Nyt se komeilee siinä, minun Ventani, minun ihollani, tästä päivästä tuonelaan. 

Perjantaina matkustin Helsinkiin ottamaan Hurtan sponsoroiman kilpailun Ikuisesti Iholla -voittotatuointia. Lyhyestä virsi kaunis, kuva on n. A4 kokoinen, se ylettää n. 5cm polven yläpuolelta miltei nivuseen asti. Ajallisesti sessioon meni miltei 6h (mutta tauot lyhentivät varsinaista tatuointiaikaa) Helsingissä olevassa studiossa, Bonafide Tattoossa. Kuvan tekijänä oli Leena Lumilampi, joka on ihan supermukava ja superlahjakas! (Jos luet tätä niin kiitti noin miljoonannen kerran, tää on vaa nii parasta! :))

Vasta valmistuneena, kipeänä ja turvonneena
Rakastan uutta tatuointiani ja ennen kaikkea sitä, mistä se on näköispainois. 
En ole Ventaa nähnyt pariin päivään ja hirmu ikävä Mummo-Mammuttia <3 
Nykyisin Venta kuitenkin kulkee siellä missä minäkin.

Mummolachillaus, kuvan kelmuillessa

tiistai 11. kesäkuuta 2013

8.-9.6.2013 Iisalmi

Omat kansalliset on nyt ohi tältä vuodelta, kuten myöskin allekirjoittaneet kesäloma. Otin lomani kesän alkuun, jotta olisin voinut rauhassa valmistautua omiin suorituksiini kotikilpailuissa, mutta tällä kertaa oli päätetty toisin minun osallistumiseni suhteen.

suomenhevosori Anisian Alvar
trakehnertamma Antika, jolla Miika Miettinen voitti Koljonvirta Pokaliin tänä vuonna
Perjantaina siirryin yövalvojan toimeeni ja parin tunnin yöunien jälkeen siirryin lauantaipäivänä kilpailukentän laidalle kuvaamaan. Lauantain kuvat olivat mitä olivat: joka kerta kun istuit alas ottaaksesi kuvia ukkonen jyrisi ja taivas aukeni työntäen vettä niskaan. Kun säädit kameransuojuksen paikoilleen jatkaaksesi kuvaamista sade yhtäkkiä loppui. Kun otit suojuksen pois vettä alkoi taas tulla taivaan täydeltä... Sen takia löytyy muutamia aukkoja, ettei ihan kaikista ole kuvia omasta suorituksestaan tallin puoleiselta radalta, jossa kuvasin koko viikonlopun.

oldenburg tamma Donna Dana
Alkuperäisenä suunnitelmanani oli saada lauantaipäivän kuvat ladattua jo seuraavana yönä samalla kun vahdin kisaheppojen unta yövahtina. Ennen puolta yötä taivas kuitenkin tummui miltei mustaksi ja tähän astisen kesän voimakkain ukkosrintama lähestyi kilpailupaikkaa. Seisoin keskiyöllä sadetakki päällä kuin Messias keskellä jaba-aluetta katsoen pysyväthän kaikki kilpailuhevoset siellä missä niiden pitääkin. Jälkeenpäin ajateltuna enhän minä olisi voinut yhtäkään hevosta voinut estää pakenemasta paikalta niiden niin halutessaan, mutta olisin ollut tapahtumapaikalla, nähnyt kuka lähtee ja minnepäin. Onneksi kaikki hevoset olivat kuitenkin melko rauhallisesti ukkosrintaman jyllätessä päällä. Kun aamuyön puolella totesin, että pahin lienee jo ohi ei ensimmäiseksi mieleen tulleet valokuvat... :)

Sunnuntaipäivän kuvat onnistuivat mielestäni todella hyvin, kun kaverin kaveri oli antamassa muutaman vinkin. Paikalla oli myöskin erittäin perinteinen Iisalmi-Kuopio -akselin kuvausryhmä ja hauskaa oli! Se onkin tässä hommassa tärkeintä. Sunnuntaina sade malttoi pysyä poissa viimeiseen luokkaan asti, joten Pyhää Yrjöä ei sunnuntailta ole kuvattu kuin kahden ratsukon verran alusta.

hannovertamma Dancing Girl II vasemmalla, oikealla puoliveriruuna Romans II

Urheilin nimetä kuvat ja julkaisin ne raakadatana, joka on herättänyt viime aikoina keskustelua. Tällä hetkellä elämäni on todella kiireistä ja kuvien käsittelyyn menevä aika (kuvia tältäkin viikonlopulta yli 1000kpl) on niin pitkä, ettei minulla riittäisi vuorokaudessa tunnit ja viikossa päivät, jotta saisin kaikki kuvat käsiteltyä. Tilatut kuvat kuitenkin käsitellään normaalisti ja ne, joita raakadata sivuillani häiritsee voi pistää silmät kiinni ;) 

 -- Kysy Iisalmen kuvia sähköpostilla minttu@aaveen.net 
Katso Iisalmen kuvia tästä linkistä. --

ruotsalainen puoliveriruuna Hilton III (joka oli minun suosikkihevoseni näissä kilpailuissa) vasemmalla,
oikealla puoliveriruuna Twister IV.

perjantai 7. kesäkuuta 2013

Kohta mennään taas!

Kotikisat on aina parhautta. 
Yöajat vahdin kisaheppojen unta, päivällä kameran suljin laulaa lauluaan! 



(ensimmäinen puhelimella tehty postaus - luultavasti myöskin viimeinen)

torstai 6. kesäkuuta 2013

Pääkuvia pellolla

Viime viikolla koululaisten, opiskelijoiden ja opettajien kirmatessa kesälaitumille talutin tumman tammani toisenlaiselle laitumelle, kuvauslaitumelle missä olimme muutamaa päivää aikaisemmin Anskun kanssa ottaneet kuvia voikukkapellossa. Tarkoitukseni oli ottaa muutama nätti pääkuva, kiivetä takaisin kyytiin ja jatkaa maastolenkkiä. Kömpelönä saimaannorppana, en kuitenkaan enää päässyt satulattomaan selkään takaisin, joten jäinkin kuvailemaan Ventaa vähän enemmän. Varustuksena kaikkien parjaama ja vihaama 18-55mm "kittiputki".

Venta ihmettelee miks mä kokoajan ryömin sitä karkuun ja ätisin "pysy nyt hetki siinä!"
Aluksi homma takelteli todella paljon. 18mm oli silti liian paljon, sillä Venta lompsi jatkuvasti perässäni ohjien kiristyessä. Kuuliaista hevosta ei voi rueta rankaisemaan siitä, kun se käyttäytyy normaalisti seuraamalla ihmistä kuolaintuntuman hävitessä. Eikä häätämään luotaan että mees ny vittuun siitä, että saan kuvia. Silti. Ärsytti että tamma oli syliin asti kiipeämässä ja manasin, että missä se liina on kun sitä tarvitaan. Onneksi kuitenkin mielessä välähti että hei, ohjat. Ottamalla toisen puolen irti saan yhden pitkän ja ohuen narun - good enough!


Ainut kuva mistä jaksoin muokata ohjan pois häiritsemästä
Kuvatessani hävitän aina ympäristöntajun kokonaan. Tuijotan etsimen läpi oikea etsinsilmäni tarkkaavaisena kohdettani. Tällä kertaa kehuin ääneen Ventaa: "hieno Mummo! Ootku jossai Pariisin muotinäytökses, hyvähyvähyvä! Vähä sinne vasemmalle päi, just sinne!! HYVÄ!!!" kunnes rupesin katsomaan tarkemmin (kuvista) tamman ilmettä. Miksei se syö enää. Mitä se tuijottaa. Kunnes katsoin edessä lihaksistoltaan jäykistynyttä eläintä, joka tuijotti lasisin silmin taakseni. Käännyin itse salamannopeasti ympäri huomatakseni, minkä takia Venta on pyörtymässä kauhusta, kun iso valkoinen joutsen oli uinut lähellemme rantaa, levitteli meille siipiään ja naksutteli nokkaansa. (Myöhemmin minulle selvisi, että taidettiin olla sen kotipesällä. Hups.)


Vähin äänin lähdimme luikkimaan lintua karkuun, jatkaaksemme kuvausta kotipellossa. Ventaa ei enää olisi voinut vähempää kiinnostaa minun touhut, eikä se enää ollut liemmin kuvauksellinen.




maanantai 3. kesäkuuta 2013

2.6. Aluekoulu, Haapavesi

Olen aina haaveillut, että käyn kuvaamassa jossain muualla kuin Itä-Suomessa. Unelmissa on siintänyt Tampere, Rovaniemi, Helsinki, Turku, Ypäjästä puhumattakaan... Mahdollisuudet sinne ovat kuitenkin olleet aina kovin rajalliset. Milloin ei ole autoa, milloin on huono keli. Milloin ei ole varaa lähteä ja milloin on töissä. Nyt kuitenkin kesälomalaisena minulle avautui täysin uusi mahdollisuus käydä kuvaamassa hevosia, joita en ole nähnytkään koskaan ennen: aluekoulukilpailut Haapavedellä 2.6.2013.

Kohti Haapavettä!
Haapavesi kaikessa pienuudessaan sijaitsee noin kahden tunnin ajomatkan päässä kotoani. Koska kilpailut alkoivat jo klo 8 en kuvitellutkaan olevani heti ensimmäisen ratsukon aikana objektiivi tötteröllä laukomassa kuvia. Kotoani lähdin ajamaan klo 10 ja pysähdyin vielä aamupalalle ennen kurvaamistani kilpailupaikalle. Perillä olin klo 12 jälkeen.

Tähtäsin tulevani luokan 4, Helppo A, alkuun, mutta osuinkin helpon B:n loppupuoliskolle. Samalla kun kuvasin yritin suunnitella tulevaa kuvauspaikkaa, sillä kohti suoraan edessäni kentän toisella puolella oli aivan jäätävät muovitetut pyöröpaalit ja ilmeisesti iso kasa sahanpurua(?). Kerrankin mahdollisuus kuvata istualteen löytyi, sillä katsomona toiminut penkin pätkä oli kenttään nähden yläviistossa, mutta kuitenkin sopivalla etäisyydellä.

KWPN-tamma Bo-Anne. Taustalla tekstissä mainitsemani muovitetut pyöröpaalit...
suomenhevosori Hilton Hurra.
Vaikka hevonen on tosi hieno, niin kuvan esteettisyyttä vähentää taustan karmea kasa jotain...
Nyt on pakko myöntää, että olen itse pettynyt kuviin. Yritin väistellä paljon taustaa rumentaneita rojuja, mutta se johti minut vain ojasta allikkoon. Kuvasin pääsääntöisesti voimakkaassa sivuvalossa tai todella tummaa taustaa vasten, joka tuntui varsinkin tummat hevoset hävittämään syövereihiinsä. Tarkennus myöskin harhaili kirjaimellisesti metsään aivan liian usein. Kuvasin yli 1300kpl kuvia, joista alle 400 oli julkaisukelpoinen. Epäonnistumisprosentti alkaa olla melko korkealla. Oma pelikuntoni valokuvaamiseen loppui klo 17. Yritin vielä pitkittää jäämistäni, mutta muistaessani kotimatkan pituuden ja kotona kaurojaan odottavan Ventan päätin lähteä takaisin maantien päälle.

oldenburg ruuna Sando Khaban
hannover tamma Don Rohmina W
Kuvat julkaistiin tänään raakadatana. Nyt on vain myönnettävä itselleen ja kaikille muille, ettei minulla ole enää aikaa eikä jaksamusta käsitellä yli 1000kpl kuvia yksitellen sivuille. Monella kilpailijalla tuntuu olevan tulenpalava kiire saada kuvat näkyviin, ettei aikani tai jaksamiseni mitenkään olisi mahdollista saada riittämään moiseen rullianssiin yhdessä yössä.

Kilpailupaikkana Haapavesi oli kuitenkin tosi kiva ja käyn siellä ehdottomasti kuvaamassa myöskin uudestaan!

-- Kysy Haapaveden kuvia sähköpostilla minttu@aaveen.net
Katso Haapaveden kuvia tästä linkistä. --

suomalainen puoliveritamma Nachtgeist
latvian sport horse ruuna Duglass II