torstai 12. maaliskuuta 2015

Herkkiä yhteiskuvia

Minusta itsestäni ei ole otettu moneen vuoteen kunnollisia valokuvia, ilman että käsipuolessa roikkuisi hevonen tai jopa kaksi. Yläasteikäisenä filmailin joka päivä uuden kuvan itsestäni IRC-Galleriaan ja mikäli se ei tavoittanut suurta yleisömenestystä poistin sen. Älypuhelimien yleistymisen myötä innostus itseni sijoittamiseksi valokuvaan lässähti, kun selfiestä tuli huomattavasti helpompi. Voi niitä aikoja, kun jaksoin (tai että minulla oli aikaa päivässä tehdä tämä...) tälläytyä jalustalla olevan kameran eteen ja toivoa parasta kaukolaukaisijan kanssa.

Yhteiskuvat eläinten kanssa ovat kuitenkin aina olleet minulle ominaisempaa ja osaan olla kuvissa luonnollisemmin. En ole mallikuvien poseraaja, sillä vartaloni on yhtä atleettinen kuin gotletti. En myöskään kykene vakavasti esiintymään "my sexy eyes" -ilmeellä kameralle. Tai yhtään kellekään, kun alkaa hihittyttämään. Siksi pitää vähintään yksi kaviokas roikkua narunjatkeena, jotta osaisin olla luonnollinen enkä tuijottaisi lobotoituna kameran edessä. On huomattavasti luonnollisempaa katsoa hevosta "jos et nyt vittu ole kunnolla niin..." kuin "aaa mulla on uudet farkut ja salilla prässätty pylly". Anyhow, lyhyestä virsi kaunis: otettiin ensimmäiset ihan viralliset yhteiskuvat Ootuksen kanssa.

 

 

14 kommenttia:

  1. Viimenen kuva <3 Kuvaaminen on niiin paljon helpompaa kuin kuvattavana oleminen. :D Teiltä se osin näyttää sujuvan tuokin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. T putosi, ei siis osin, vaan TOSIN! :-D

      Poista
    2. Kiitos! Poseeraaminen kameralta tuntuu kyllä aina yhtä vieraalta ajatukselta... :D

      Poista
  2. Oliko joku muu kuvaamassa vai otitko kaukolaukaisimella? :) Ku välillä tuntuu että on vaikeeta itekään pysyä oikeella paikalla ajastimella/kaukolaukasimella kuvatessa, nii en oo vielä edes ajatellu, et yrittäisin ottaa hevosenkin kanssa joskus, vois olla aika tuskasta! :´D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä kuvat on Tomin ottamia, mutta muutaman kerran olen kaukolaukaisijalla ottanut kuvia itsestäni ja Ventasta. Täytyy vain saada hevonen pysymään paikallaan, jotta tarkennus ja rajaus onnistuisivat hyvin. Kaukolaukaisin on kätevä!

      Poista
  3. Hienoja ja pirteitä kuvia! Ainut vaan mikä häiritsee, on nuo turparemmit. Hevosen kiinni hirtetty turpa ei tuo "sitä jotain" kuvaan ja muutenkin vähemmän on enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse pidän valokuvissa täydestä suitsituksesta, sillä se tuo hevosen naamalle selvät raamit. Ootus myös muistuttaa erehdyttävästi vanhaa ja kuppaista kyntöruumaa turvan ollessa villinä ja vapaana ;)

      Poista
  4. Ihaaania kuvia ! Eläimen kanssa poseeraaminen on totta tosiaan huomattavasti helpompaa ku yksinään. Sillon ei tarttee miettii mihin kätensä laittaa, ku voi vaikka herkästi silitellä heppaa turvasta... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Oot ihan oikeassa ja mulla onkin ominaista roikkua turvassa. En kyllä tiedä onko se herkkää jos hevonen vastustaa ideaa ja roikun silti perässä :D

      Poista
  5. Nää oli kyllä tosi hienoja! :) heh samaistun tuohon 2005 irc-galleriaan... Apua, siitäkin jo 10 vuotta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Itsekin muistelen kauhulla ensimmäisiä vuosia ii2 ja IRC-Galleriassa, voi herttinen mitä sitä tulikaan aina tehtyä... :D

      Poista
  6. viimeinen on ehdottomasti paras :D

    VastaaPoista