Pakkanen paukkuu nurkissa ja vaikka ennen talvi oli parasta aikaa on minusta nykyisin kylmyys vastenmielistä sillä sormet ja varpaat tuppaa jäätymään AINA tallilla. Siispä talvella on ihana katsoa kuvia kesältä ja muistella kun hiki valui pitkin ratsastajan selkää ja hevosen lapoja. Ei ollut kylmästä tietoakaan!
Hyppäsin kesällä ensimmäisen 90cm starttini, jota varten harjoittelin muutamaa päivää ennen Koljonvirralla Iisalmessa. Nämä treenit menivät täysin penkin alle, itse yritin liikaa ja töppäsin monet lähestymiset hevosen kannalta. Jotenkin minun oli todella vaikea luottaa, että pikku-Venta saa omat kinttunsa nostettua nääääääin isoista esteistä yli. Tutustuimme samalla muuriin, joka meni heti ensimmäisellä kerralla yli kuin vettä vaan.
Starttasimme Pyhäjärvellä seuraestekilpailuissamme ensimmäisen 90cm luokkamme - odotukset olivat korkealla sillä hevonen oli verryttelyssä todella hyvä, mutta sitten kävi jotain. Tulimme sarjaesteelle ja b-osa jäi liian kauaksi, jotta Venta olisi venynyt siedettävään hyppyyn. Vaikka se rehti ja rehellinen hyppääjä onkin se tuntee omat rajansa, eikä lähde silminnähden roiskamaan esteiden yli. Siispä se ohitti esteen sujuvasti oikealta ohi, kamppailin itse hetken pysyäkseni kyydissä ja tulin sarjan uusintayrityksellä puhtaasti ilman ongelmia: sanoin Ventalle että minähän vaikka nostan sinut. Matkamme kuitenkin tyssäsi sarjan jälkiselle esteelle, jonka nimi oli "Hampaankolo" ja Venta-mummo ilman syytä stoppasi uudemman kerran esteen eteen. Jos sille jäi jotain hampaankoloon sarjalta... :)
 |
| Minäkin sinua koulusatula... |
Huomenna tulee hovikuvaaja Ansku ottamaan kuvia Mummosta. Suunnitelmissa on jotain minun henkeä riskeeraavaa, katsotaan ollaanko ensiavussa... :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti