Puhkuva lohikäärme

Nyt joku tulee äkkiä auttamaan mua!! En pärjää enää tuolle yhdelle liitokaviolle!!1

En ois ikinä uskonu että sanon tätä, mutta jeesus mikä pommi tuosta Ventasta on kehkeytynyt - ennen niin laiska ja eteenpäin väkisin työnnettävä hevonen käy kierroksilla kuin mikäkin nuorikko, riekkuu pitkin kenttää irti ollessaan ja minun kanssa keskittyy siihen että kunhan tulee vaan suora niin sit mennään ja kovaa!

Venta siirtyi piehtaroimaan suoraan nenäni eteen: taisi haluta näyttää kuinka onnellinen se onkaan päästessään alasti kierimään hankeen.

Toisaalta, kun saan tamman keskittymään töihin se tekee ihan kympillä eikä yritä lintsata yhtään. Mutta jos se ei keskity kuuntelemaan minua ja spedeilee omiaan olen minä pulassa. En löydä äkkiseltään muuta syytä tähän, kuin se että Ventan mielestä liikkuminen sen uusilla jaloilla on kivaa. Turha kipu on jäänyt pois ja uusien jalkojen käyttäminen on sen mielestä superhauskaa: se painaa korvat hörössä täysiä eteenpäin joka mutkassa. Toki pitää nyt muistaa että Ventan täysiä ja siron kilpahevosen täysiä on kaksi eri asiaa. Venta ei onneksi ole lännen nopein Speedy Gonzales.

Tänään irtojuoksutin Venta-mummoa aamutuimaan ja en kerennyt edes irti päästää kun se jo ensimmäisen kerran sytkäsi eteenpäin. Tempaisin narusta takaisin että perkele, niin kauan ku sinä oot minun narun päässä niin sitä ei temmota. Venta ei siis koskaan ole sikaillut taluttaessa. Kun päästin tamman irti niin johan siitä lähti liikettä ja virtaa vaikka muille jakaa, vaikka takana oli eilisen päivän tunnin treenit, joissa sekä kuski että hevonen tippui hikeä. 

Ennen juoksuttaessani Ventaa sain jatkuvasti patistella sitä eteenpäin maiskuttamalla, mutta nyt se ihan oma-alotteisesti sinkoili pukitellen pitkin kenttää puhkuen samalla kuin mikäkin lohikäärme. Katsoin portilta suu auki kun tamma sinkoili häntä lippuna perässä tullen laukkaa pitkin ja poikin. Päähäni heräsi kysymys, että olenko minä tietämättömyyttäni treenannut siitä tikittävän aikapommin, joka purkaantuu joka kerta kun lähdetään töihin vai onko sen elämää uusilla kavioilla noin paljon helpompaa?

Olen sitä mieltä, että hevosen energisyys ja eteenpäinpyrkivyys on vain plussaa, koska eteenpäin potkittavia hevosia on kiertämässä kehää ihan tarpeeksi tässä maassa. Mutta osaankos minä enää ratsastaa tuota tuhat kiloa painavaa energiapommia, joka luulee olevansa kymmenen vuotta nuorempi mitä se todella on? En. 

Taidan tarvita valmentajaa.