Vuodesta 2012

Viimeisiä tunteja viedään vuodesta 2012, joten teen lyhyen briiffauksen henkilökohtaiseen elämääni kuluneelta vuodelta. Vuosi ei alkanut lupaavasti, sillä heti vuoden ensimmäisinä päivinä jouduin osallistumaan yhden parhaimmista ystävistäni hautaamiseen. Vaikka hän oli saanut rauhan itselleen jo vuoden 2011 kummitteli tapahtuma pitkälle vuoteeni 2012 - ja vaikuttaa edelleen. Ventaa en käynyt katsomassa kuukauteen tapahtuneesta, ensimmäisen kerran taisin ratsastaa helmikuussa.

Lukio päättyi osaltani hyvin, vaikka lukulomalle jäin erittäin sekavissa tunnelmissa: olisi pitänyt lukea, vaan silti en tehnyt muuta kuin ratsastelin Ventalla ja hengailin kaveriporukalla samalla kun takaraivossa elin vuodenvaihdetta ja sen aikaisia ajatuksia päivin ja öin. Keväällä myöskin kävin tatuoitamassa useampaan otteeseen, lopputuloksena iso osa minua silloin ja tulevaisuudessa. Lävistytin rustoni indrustial-korulla myöhemmin keväällä kehonmuokkauksesta innostuneena.

Ylhäällä kesken, alhaalla valmiina

Keväällä Ventan treenaaminen oli... hiljaista? Muutamat kilpailut kotikaupungissa ja siinä kaikki. Asuimme vielä maalla, jossa ei hankien aikaan ollut tilaa treenata joten lähinnä maastoilimme ja kävimme alkukesästä usein Koljonvirralla treeneissä.

Loppukeväästä juoksin useissa pääsykokeissa yliopistoon, lukemaan maantietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia... Mikään koulu ei kuitenkaan huolinut minua opiskelijaksi joka paljastui minulle myöhemmin kesällä. Ylioppilasjuhlani sujuivat sukulaisten ja ystävien voimien, en osannut kertoa tulevaisuudestani mitään muuta, kuin että ensi kaudella starttaan aluetasolla.

Kesällä työskentelin Koljonvirran Ratsastuskeskuksella, mutta etsin samalla työpaikkaa itselleni talveksi välivuoden näyttäessä ajankohtaiselta. Kävin kolmessa haastattelussa, joista yksi palkkasi minut mahdollistaen lapsuuden haaveeni omasta hevosesta.

Ventan kanssa kesän aikana käytiin ensimmäisessä 90cm startissamme, joka päättyi hylkäykseen kahden tottelemattomuuden vuoksi. Olimme treenanneet koko kesän melko epäsäännöllisesti esteitä, keskittyen lähinnä rentoon maastoiluun ja kesätouhuiluun hevosen kanssa. 

Metrin este keväällä Koljonvirralla. Kuskia jännittää!

Syksyllä aloitin työt paikallisessa pikaruokaravintolassa, jossa hommat alkoivat luistaa alkukankeuden jälkeen ja totuttuani uudenlaiseen työhön. Venta tuli minulle ylläpitoon ja muutti pienelle yksityistallille Koljonvirran lähelle Iisalmessa poikaystävänsä Sulon kanssa. Kävimme monissa kilpailuissa, valmennuksissa ja treeneissä Koljonvirran Ratsastuskeskuksella joka sijaitsi noin 3km päässä tallista: sopivan ratsastusmatkan päästä siis. Sain kuitenkin kuulla, että Venta olisi myynnissä ja alustavasti sovittiinkin omistajan kanssa, että tamma on minulla ylläpidossa ensi syksyyn asti. Kuitenkin ajatus siitä, etten olisi mahdollinen vaikuttamaan Ventan kohtaloon tulevaisuudessa ostin sen ylioppilaslahjarahoillani lokakuun lopussa, jolloin iso kivi vierähti sydämeltäni.

Tallinvaihdos tuli ajankohtaiseksi alkutalvesta, joten muutimme kodistani n. 20km päähän 10 hevosen yksityistallille. Samalla minun piti kaivaa kuvetta omaa traileria varten, jotta kilpaileminen ja valmentautuminen ei jäisi kyydeistä kiinni. Isäni ajoi Raisioon hakemaan Böckmannin Uno -traileria vm. 2001, johon ensitöiksemme vaihdoimme pohjan.

Treenaaminen ensi kesän aluekilpailuihin on hyvässä vauhdissa ja Ventan jalkojen terveyttä on edistetty huimasti, sekä haluan auttaa tammaani ja hankkia tietotaitoa ongelmallisten kavioiden vuoksi. Syksyllä röntgenkuvautin Ventan jalat ennen ostopäätöksen lyömistä lukkoon ja kuvien perusteella annoin muutaman todella pätevän kengityssepän katkaista turhaa varvasta. Tamman jalka-asennot, sekä liikkeet muuttuivat täysin operaation jälkeen ja en voisi olla enempää kuin tyytyväinen ja kiitollinen tehdystä työstä!

Vaikka vuosi alkoi synkästi ja vaikutti siltä ettei parempaa huomista koskaan tule kohdalleni. Kornia sanoa näin mutta vuosi 2012 oli ehdottomasti yksi elämäni hirveimmistä, mutta myös parhaimmista vuosista. Toteutan edesmenneen ystäväni viimeisimpiä sanoja aina vähän enemmän ja enemmän: "en tahdo sinulle ikinä mitään pahaa ja toivon olevasi onnellinen." ja koen olevani kaikesta huolimatta tavallani maailman onnellisin, koska minulla on maailman paras poni Venta <3

<3