Potilashevosen kuulumisia

Pelkäämäni lauantaiaamu ei kuitenkaan käynyt toteen, sillä vastassa oli edelleen normaalijalkaisen näköinen Venta, joskin ainahan sen jalat ovat olleet aika pökkelöt... :) Lihas oli kuitenkin edelleen turvoksissa, mutta edellisillan arnikakäsittelyn jälkeen hieman sulaneena. Silti ontuminen oli kuitenkin erittäin voimakas, joten soitin päivystävän eläinlääkärin paikalle.

4.2.2014 näyttää jo tältä

Eläinlääkäri saapui noin kahden ja puolen tunnin kuluttua ja annoin Ventan huilailla karsinassa samalla kun kävin kaikki mahdolliset kauhuskenariot läpi. Eläinlääkärin saapuessa hän halusi nähdä vanhat epikriisit (eli hoitokertomukset) ja oli heti sitä mieltä, että ontuminen johtuu jostakin Ventan vikalistan kohdasta: alkaneesta nivelrikosta, paksuuntuneesta hankositeestä tai uudelleen puhjenneesta niveltulehduksesta. Venta ei kuitenkaan antanut mihinkään vanhoihin diagnosoituihin vammoihin selkeää kipureaktiota, kunnes eläinlääkärin kädet koskivat kipeään lapaan. Tamma viskoi päätään todella raivokkaasti, louskuttaen samalla hampaita yhteen. Check, siellähän se oli.

ikuinen murheenkryyni, Ventan etujalat (4.2.14)

Ryntäissä / lavoilla on siis selkeä traumaperäinen lihasruhje. Se, onko se venähtänyt/revähtänyt/revennyt ei ole tietoa. Jalka kuitenkin toimii, Venta nojaa siihen painollaan ja kävelee rohkeasti, mutta meloen ns. rintalihaksen ohi. Tiukat käännökset, joissa lapa joutuu avautumaan ovat Ventalle kaikista vaikeimpia ja todella tuskaisia minulle seurata vierestä. Ratsailla vammaa ei ole tullut, joten arvoitukseksi jää missä ja milloin se on tullut. Loimien soljet tulevat juuri selkeimpään traumakohtaan (joka on paljastunut nyt muutaman päivän jälkeen), kuten myöskin Ventan tarhanportti. Olisiko se tapellut päiväheinistä naapuritarhan ruunan kanssa ja juossut porttiin, jota tammani harrastaa. En tiedä, enkä tiedä onko sillä olennaisesti väliäkään.

edelleen turvoksissa oleva lihas, traumakohta? (4.2.2014)

Ventaan pistettiin lauantaina kipulääkettä (Finadyne) ja se on ollut sunnuntaista lähtien viisipäivää kestävällä Metacam -kuurilla. Eläinlääkärin mukaan mikäli Venta ei olisi kävellyt maanantaina yhtään sen paremmin olisi eläinlääkäri kutsuttava uudelle käynnille, purkaa mahdollinen kengitys, sekä hieronta on kielletty 1,5 viikon ajaksi. Lauantain Venta oli lääkärin suosituksesta koppilevossa, mutta sunnuntaina pikkumusta pääsi ulkoilemaan päiväheiniltä iltaan asti. Ventan kävely on parantunut huomattavasti lauantaista (tai perjantaina kuvatusta videostani), mutta se on edelleen melko hidasta ja varovaista. Tänään, tiistaina, tamma oli todella kiireinen kävelyttäessäni sitä tallin pihassa. Pyytäessäni kuitenkin ravia ontuma voimistui todella pahasti ja Venta tarjoili osittain laukkaa.

Kuntoutuminen tapahtuu nyt hevosen mukaan, mutta olen päättänyt mikäli viikossa ei käynnin ontuma ole lähestulkoon hälvennyt käytän Ventaa klinikalla. Toivottavasti ei tarvitse sinne asti lähteä (terveisin palkattomalla vapaalla kohta 10 päivää), vaan oireet pikkuhiljaa katoaisivat. Kaikki meistä kaksijalkaisista tietävät varmasti kuinka pitkä prosessi on, jos omakin lihas venähtää... 

Josko se siitä, Venta ainakin alkaa olla oma pirteä itsensä ja vastustaa lähes kaikkea mitä yritän toimittaa aina kuumeenmittauksesta kavioidenputsaukseen asti. Muistimpa varoittaa eläinlääkäriä Ventan tavoista ottaa hampailla kiinni, mutta itse unohdin sen iloisesti. Olin kyykyssä etujalkojen edessä ja kokeilin kädellä lapaa, kun Venta iski hampailla takaraivooni vieden pipon päästä sekä pitkiä hiussuortuvia... No, oma moka ja vahingosta viisastuu.