sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Siipeilijöitä, onhan heitä?

Murr, nyt kyllä ärisen ja murisen. Viime aikojen trendi on tainnut olla "sähän et kuvaa enää paljoa, joten annatko nyt kuvia meille kaikille". Juu, annan toki. Heti kun saan omani pois. Niin bitchailulta kuin se kuullostaakaan, en ihan oikeasti jokaiselle hyvän päivän tuttavalle tai facebook-kavereilleni lähetä kuvia vain lähettämisen ilosta. Minulla on tietyt kriteerit millä perusteella kuvia pistän eteenpäin, niistä seuraavassa lyhyesti.

1. Kylmä ja kova valuutta. 
Tätä nyt ei varmaan tarvitse selittää yhtään mitenkään. Rahalla saa myös rakkautta.
psst, ennenkuin joku huutaa maksa verosi senkin rikollinen! voin kertoa että verotietoni ovat ajantasalla sekä oikein. Ja ei, tällä hommalla et rikastu. Viime vuoden kirjanpitoni osoitti minun jääneen miinukselle 150€, menoiksi laskin vain ja ainoastaan matkakulut. Tällä vuodella en ole vielä yhtä paljon miinuksella, mutta en myöskään ole kuvannut niin paljoa edellisvuoteen verrattuna.

2. Vastavuoroisuus
Jos joku sattuu minua kuvaamaan silloin kun itse kilpailen niin totta kai sillon vaihdetaan kuvia päikseen / maksan itse kuvistani. Minusta se on vain reilua toisia kohtaan, että myös he saavat minulta jotain kun he antavat minulle. Kaikille en ole kuitenkaan muistanut vastavuoroani tarjota, mikäli näin on päässyt käymään niin laitatteko minulle sähköpostia siihen samaan osoitteeseen, josta kuvat lähetitte. Tai jos minua on samat käsiparit auttaneet monta kertaa tallilla haluan "palkita" käsiparinomistajan ja osoittaa olevani kiitollinen hänen antamastaan avustaan. 

3. Hyvät ystävät
En minäkään ihan sydämetön ole, en minä kehtaa hyviltä ystäviltäni olla käsi ojossa mankumassa ropoja kun otin ohi mennessäni pari kuvaa. Tiedän että he kyllä olemassa olollaan ovat ansainneet kuvansa muistitikulle. En silti pidä siitä "hei et oo vieläkään tuonu kuvia" -asenteesta. Kuvat yleensä saa heti kun saan jonkin mille tallentaa ne. Välistä kuitenkin saa ja pitää muistuttaa, koska minä tunnetusti unohdan vaikka omat silmälasini aamulla kotiin ja mietin miksi kaikki on tänään niin sumeaa.


Facebookissa olevat "ystävät" eivät kuitenkaan kuulu tähän kategoriaan. Minulla on monia ihmisiä kavereina naamakirjassa, jotka sivuttavat minut täysin kadulla, kisapaikalla tai moikkaavat vain ja ainoastaan kun osutaan niin naamakain että on jo pakko moikata. En myöskään jaksa karsia ystävälistaani perusteella "en tunne sua tarpeeksi hyvin, jotta pääsisit lukemaan elämästäni", koska en yleensä harrasta sopimattoman materiaalin levittämistä. Jos joku haluaa olla naamakaverina niin be my guest. En ihan jokaista kuitenkaan hyväksy, minäkään. Ja se että olet naamakaverini ei oikeuta sinulle VIP -leimaa ja ottamiini kuviin rajatonta pääsyä.

Ja mistä ne luvattomat kuvat sitten tunnistaa? Helposti, kissankokoisilla kirjaimilla keskellä kuvaa lukee aaveen.net. Saa olla melko guru jos sen saa nätisti otettua nettikokoisista kuvista pois, ilman että poistoa huomaa. Ja jos joku niin paljon näkee vaivaa, voin jo nostaa hattua ja antaa hänen pitää kuvansa. Yleisin versio lienee, että alareunan "kopioitu ilman lupaa" on rajattu pois. Luvalliset kuvat ovat täysin vesileimattomia, vain EXIF-datassa on minun nimi ja yhteystiedot. Kuviani näkee luvattomasti lähinnä hevosenomistajilla, ei niinkään virtuaalitalleilla vaikka moni niin luulee. Yleisin syy myös on: "koska se on minun hevonen ja minä siinä ratsastan" joopa, ilman lupaa sitä ei silti saa julkaistavaan käyttöönsä nyysiä. Ja facebook on julkaisemista. Jos ja kun joku onneton minulle narahtaa kiinni yleensä vastaus on hirveä raivo, jossa minut haukutaan maanrakoon ja "paskoja kuvia nää oli muutenkin". Huoh. Tätä ilmiötä esiintyy niin naapuritallin tyttösiltä kuin SM-tason kilparatsastajilta. 

Huomaa alareunan teksti
Kuva, josta teksti on otettu pois. Eli "luvallinen" kuva. 
Nyt minä olen saanut purkaa sydämeni, jos joku jaksoi lukea niin ilmaiskaa tekin toki mielipiteenne, vaikkei tekstini nyt varmasti suurempia ajatuksia herättänytkään. Minulla on takana nyt ylläolevalla kaavalla mennyt keskustelu kuvien luvallisuudesta, muutama pieleen mennyt varusteostos yksityisiltä myyjiltä, pitkä ja raskas työviikko ja kisoihin lähtö maanantaina vaakalaudalla vaikka groominkin sain. En voi muuta sanoa, kuin että välistä on ihan huippua olla minä.

13 kommenttia:

  1. Itse en pahemmin kuvata osaa, mutta pari kaveria silti pitää minua kuin "kuvausorjanaan", koska satun omistamaan järjestelmäkameran.

    "tuu nyt kuvaamaa mua", "et oo käyny pitkää aikaa kuvaamas mua ja heppaa, millon taas tuut"

    Sitten jos jokin päivä menen, niin kun on juuri päässyt kotiin ja koneen auki, rupeaa facebookissa tulemaan "kuvia NYT"...
    Vastaan aina että karsiminen ja käsittely vie oman aikansa, enkä ainakaan tänään niitä lähetä, niin tulee suunnilleen itkupotkuraivarit :D

    Yksi kaveri on poikkeus, meillä se homma menee niin, että ilmoitan hänelle aina kun olen kisoihin ym menossa ja hän tulee vapaaehtoisesti kuvaamaan, sitten minä tarjoudun kuvaamaan kun hän menee. :)

    Minusta tuo sinun tapasi on tosi hyvä, kun otat niin hyviä kuviakin, että kyllä siitä pitää jotain saada palkaksi. Vieläpä kun ne hevosenomistajat eivät aina muista edes kiittää.

    VastaaPoista
  2. Mä olen niin samaa mieltä ja ymmärrän tän tekstin paremmin kuin hyvin!

    Olen nyt harjoitellut pari vuotta kuvaamista, ja tasan yksi, YKSI, on kysynyt että mitä on kuvista velkaa. Kaikki muut ovat vain pyytäneet lähettämään ja kiukutelleet kun en samalla sekunnilla ole kuvia saanut laitettua. Ei sillä, en ole ottanut nyt rahaa, mutta silti lämmitti mieltä että on olemassa edes yksi ihminen joka ymmärtää kuvaajan "vaivan", mikä kuvaamisesta tulee.

    Ja parasta on, kun ei edes kiitosta saa. Pistää kiukuttamaan.

    VastaaPoista
  3. Mua niin ärsyttää kuvata kun tullaan ruinaamaan "joko oot muokannut kuvat?!" Paras on ollut kun tulin kisoista kotiin niin facebookissa oli laitettu "laitatko ne kuvat tähän heti kun tuut kotiin"....... Tämä on osasyy miksi ei enää kuvaaminen kiinnosta, jatkuva ruinaaminen ja valitus.

    HT.netissä haukutaan (anonyyminä tottakai!) miten paskoja kuvia ottaa, päinnaamaa sitten vaan kehutaan onpa hienoja kuvia, lähetätkö mulle heti ne!?!?!?+

    VastaaPoista
  4. Tää teksti oli niin totta :)! Itse kuvaan silloin kun olen paikalla esim tunteja katsomassa tai jotain sen suuntaista. Kuvien lähettäminen sähköpostilla on TUSKAA :D! varsinkin jos niitä on paljon..

    VastaaPoista
  5. Niin tuttu tunne, vaikka itse en toistaiseki olekkaan rahaa kuvistanu vaatinut, kun vapaaehtoisesti sielä kuitenkin kuvailen. Naamakirjaan ilmestyy 20min kisojen jälkeen viestejä "oliko sulla kuvia meistä, laitatko sit heti ku oot koneella, kiitos".. Muuten hyvä jos moikkaamaan nähdessä vaivautuu.
    Hupaisaa on sekin, kun kisoissa tullaan sanomaan "Ota hei musta kuvia sit kans et saan laitettuu sit todistusaineistoo". Kiusallaanhan siinä tekee jo mieli jättää kuvaamatta, kun ei voi kauniisti kysyä oisko mahdollista saada kuvia.

    Eipä ne ihmiset "vauvasta vaariin" tunnu tajuavan sitä vaivaa ja aikaa joka niihin kuvien käsittelyihin menee. Ja sitten pokkana mennään rajailemaan copyrightit pois, vaikka erikseen useassa kohtaa mainitaan, että sellainen on kiellettyä. Onneksi on niitä kunniakkaitakin yksilöitä vielä jäljellä!:)

    VastaaPoista
  6. Joo sama täällä! Itse otan kuvia meidän ratstastustallilta, jossa itsekkin ratsastan. Olen pitäyt tähän asti ilmaista kuvat.fi varsiota mutta nyt sekin sitten loppuu 1.11.-12. Niinpä siis ihmiset alkaa kyselemään nitä kuvia sähköpostilla, ja se se vasta onkin hidasta, siitä saa oikein kunnon migreenin! Ja itse saatan ottaa päivän aikana monta tuhatta kuvaa ja sitten minulta aletaan kysellä jotain tiettyä yksittäistä kuvaa!? Milloin ihmiset tajuaa että ei se vaan niin käy! Itse en halua ottaa (ainakaan vielä) maksua kuvaamistani kuvista, mutta nyt kun tämä onkin alkanut tulla tavaksi muutamille ihmisille että olen aina kuvaamassa, niin enpä enää tiedä, että jaksanko olla aina kuuntelemassa että "missä viipyy?" Tietenkin siis kuvailen kavereilleni ihan ilmaiseksi ja mielellään, mutta se sellainen ruinaaminen esim. kesäleirien jälkeen on TODELLA ärsyttävää! Varsinkin tuolla facebookin puolella!

    VastaaPoista
  7. I 100000000000000000000000000000000000000% agree :(

    VastaaPoista
  8. Haluaisin tuoda oman mielipiteeni tähän keskusteluun. Ymmärrän teitä kuvaajia oikein hyvin siinä, että kuvien ruinaajat ovat rasittavia ja kuvien muokkaus ja lähetys yleensä kestää tovin. Itse kuitenkin kuvia usein kyselleenä kaipaisin edes vastausta sähköpostitiedusteluihin vaikka siitä milloin on mahdollista kuvia saada (jos kuvien toimitus ei ole mahdollista ihan muutamassa päivässä). Nykytekniikalla on hyvin helppoa laatia esim. jonkilainen vakiovastaus, ettei jokaiselle tarvitse erikseen tarinoida. Tämä ei sinällään koske aaveen.netiä, vaan useita muita harrastuksekseen kuvaavia.

    Oletuksena kuitenkin on, että jos on jaksanut kuvat laittaa näkyville nettiin, olisi myös jaksamista lähettää ne kuvissa oleville henkilöille.

    VastaaPoista
  9. En tainnutkaan olla ainut tuntemuksieni kanssa... :)

    Viimeisen nyymin kommentiin haluaisin kuitenkin vastata sen verran, että esimerkiksi 50 sähköpostin vastaamiseen siitä kuinka kauan kuvien lähetyksestä kestää tulee viemään aikaa, vaikka se olisikin copypastella jokaiseen laitettu. Siksi minä lähetän viestiä vasta sitten, kun kilpailuiden jälkeen kaikki hevoset on tunnistettu.

    VastaaPoista
  10. Olen samaa mieltä kuvien ruinaamisen kanssa, se on hyvin rasittavaa! Mutta itse samoissa kilpailuissa käyneenä missä olet ollut kuvaamassa/kisaamassa, olen monesti tervehtinyt, mutta vastausta ei ole kertaakaan kuulunut. Sekin varmasti latistaa ihmisten intoa olla ystävällinen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, olenpas minä ollut sokea ja huomaamaton.
      Tosin monesti nyökkään tervehdykseksi takaisin, joten sekin on melko huomaamatonta.

      Ensi kerralla nykäise hihasta että MORJENSTA MINTTU niin pakko on mun ainakin silloin huomata. :)

      Poista
  11. Tää on yksi asia mistä tullaan tappelemaan nyt ja aina.
    Itse en edes kehtaisi pyytää ilmaiseksi laadukkaita kuvia edes ystävältä, vaan osoitan kysymyksen aina joko tai, niin että olen myös valmis maksamaankin.
    Itse olen todella hidas tekemään yhtään mitään joka vaatii vain istuskelua koneen edessä ja mulla ei varmaan hermo ketäis näitä kyselijöitä.

    VastaaPoista