Viime aikoina hevosblogeissa on esiintynyt paljon "joka tallin oma kotistudio" -valokuvia, jotka lippulaivana tietoisuuteen toi Valokuvaus Tuulia N. -blogi. Näin välihuomautuksena kaikille, että Tuulian blogi on käymisen arvoinen jokaiselle, joka haluaa ottamaan parempia hevosvalokuvia tai vain nauttiakseen hienoista heppakuvista.
Pikatiivistyksenä joka tallin kotistudiokuvin on, että hevonen tuodaan oviaukkoon siten, että valo osuu hevosen päähän, muttei muualle. Tallissa ei saa olla valoja päällä. Tämä perinteinen valolla leikkimisidea ei ole uusi: isossa maailmassa monet orimainoksien ja hevostavarakatalogien valokuvat on toteutettu tällä idealla. Itse hyödynsin ideaa mm. ylioppilaskuvissani ja valokuvatessani Ventaa entisellä kotitallillamme kolme vuotta sitten.
Ootuksesta kuitenkin vastaavat passikuvat puuttuivat, joten muutama viikko sitten oli keltaisen ruunan vuoro olla studiokuvissa. Itse kuvaustila ei ollut paras mahdollinen, joten jälkikäteen jouduin tummentamaan koko taustan tummaksi. Mielestäni kuvankäsittely onnistui kuitenkin kohtalaisen hyvin, eikä nopealla vilkaisulla huomaa, että kuva on jälkikäteen rakennettu pikseli pikseliltä. Ruuna-raukka ei ole vielä ymmärtänyt, että mikäli se olisi kiinnostuneen näköinen kameran etsimen läpi tuijotettuna, olisi kuvaustilanne hetkessä ohi. Nyt jouduin sihisemään ja suhisemaan (olin itse myös ruunan ohjaksissa), joten Ootuksen ilme on vähintäänkin ... epäluuloinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti