perjantai 15. elokuuta 2014

Onnen Ootus

Otimme Ootuksen viralliset passikuvat. Ruuna käyttäytyi (kuten aina) varsin mallikkaasti ja salonkikelpoisesti. Kameran takana toimi Heidi ja itse asettelin Keltsiä oikein kuvaajalle. Tätä hevosta en ole saanut vielä kyllästymään kaikkiin jippoihini hevoskuvaajana, joten Ootus esiintyi kameralle oikein kauniisti - saadessaan sydänkohtausta niille sijoilleen, kun raipan päähän olikin sidottu rapiseva muovipussi. Ties vaikka sillä pussilla tukehdutettaisiin pieniä keltaisia hevosia Ootuksen mielestä.



 



Valokuvissa minua häiritsee ensimmäiseksi paksuksi rasvakerrokseksi turvalle jäänyt aurinkorasva, joka ei lähtenyt siististi hätäisellä pyyhinnälläni pois. Ja toiseksi se palanut vaaleanpunainen ruunan nokka, jota olen kovin yrittänyt rasvailla. Teini-iän syömiskriisiään poteva Ootus ei ilmiselvästi halua syödä loputtomiin laitumella, joten se hengailee aika paljon paahteisella pellolla nenä kohti taivasta. Turpaan onkin vaaleanpunainen iho muuttunut pikkuhiljaa orastavan tulipunaiseksi ja kuoriutuvaksi.

Lopuksi ruuna antoi muutaman suukon laitumella. Puspus.







"en taho!"

7 kommenttia:

  1. Ihana tuo neljänneksi viimeinen kuva: siinä on myös Venta <3

    Ootus on kyllä kuvauksellinen hevonen, hienoja kuvia! Ja rakenne miellyttää kovasti mun silmää, vielä kun saa vähän lihasta ylälinjaan niin ai että!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maailman paras Venta <3

      Kieltämättä vähän lihasmassaa -eikä yhtään ylimääräistä läskiä- niin tää on aika bueno!

      Poista
  2. Ihana toi vika kuva ! Toinen on vähän et "no kai sit yhen pusun voit antaa" :D

    Nuutillaki herkästi palaa nenu laitsalla, vaikka siellä varmaan 99% ajastaan syöden kuluttaakin... XD Ehkä se heinikon harventaminenki sit raapii sitä auringosta hieman kärsinyttä ihoa ja tekee haavaumia. Voihan nasunenukat !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos !

      Kieltämättä, eipä ole tullut edes mieleen. Tai sitten hysteerinen rasvaamiseni on saanut Ootuksen nokan kärähtämään. :D

      Poista
  3. En tiedä olenko väärässä, mutta ihan kuin sinusta olisi alkanut huokumaan onnellisuus. Varmasti Venta oli ja on edelleen sinun elämäsi hevonen eikä kenenkään tarvitse paikata hänen tilaa sydämmessäsi, mutta ne monituiset ongelmat Ventan kanssa taisi viedä myös sinulta iloa tätä harrastusta kohtaan. Nyt vaikutat paljon iloisemmalta ja rentoutuneemmalta. Ihana otus tämä Ootus ja toivon kaikkea hyvää teille yhteiselle taipaleelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä on mukava harrastaa, kun ei tarvitse miettiä karsinassa pyörivää lihamyllyä, joka ehkä saa mut sairaalakuntoon. Olin toki onnellinen Ventani kanssa, enkä halua tuhria vainajan mainetta, mutta on tämä kyllä kiltin hevosen kanssa ihan eri mukavaa! Vielä en kuitenkaan ole kiintynyt nykyiseen ruunaan niin paljon, kuin edesmenneeseen tammaan.

      Kiitos kivasta kommentista! :)

      Poista
  4. Ihania kuvia, varsinkin nuo pusukuvat! Olet kyllä löytänyt todella kauniin hevosen :)

    VastaaPoista