Rakennekuvat säännöllisesti otettuna ovat hauskoja tuomaan lisää tilannetajua omistajalle "miltä hevoseni näyttääkään". Aloittelevana heppakuvaajana, mutta konkarina virtuaalihevosharrastajana vuonna 2005 himoitsin aina kaikista rakennekuvista. Niistä kuvista, joissa virtuaalihevospiireissä saisi paljon vastapalveluksia, mainetta ja kunniaa. Nykyään konkarina heppakuvaajana ja laiskana hevosenomistajana olen vähän huono ottamaan rakennekuvia - varsinkin Ootus on säästynyt tältä pahalta melko pitkälle. Virtuaalihevoset jäivät miltei kymmenen vuotta sitten, kun oikeat veivät voiton.
Rakennekuvia harrastetaan kotioloissa vähän harvemmin, sillä tämä on puolen vuoden aikana vasta toinen kerta, kun asettelin ruunani kameran eteen tukka tällingissä ja karva huolellisesti harjattuna. Venta puolestaan oli jo melkoinen konkari, kun etupainoisesta ja ryhdittömästä hevosesta kuoriutui vuosien varrella ryhdikäs, ilmeikäs ja hyvin esiintyvä hevonen ... siis kameralle. Ootus ei ole vielä oppinut samaa, kuin PikkuMusta. Sitä nopeammin homma on ohi ja eväshetki heinien parissa jatkuu, kun esiintyy kauniisti kameralle.
Aluksi ponipoika Tomi oli kameran takana, kunnes lujat hevosmiestaidot puskivat läpi, jolloin Tomi siirtyi esittämään Ootusta - kuin vanha hevosmies konsanaan. Tässä postauksessa olevat kuvat ovat siis minun käsialaani.
Rakennekuvia pitäisi kyllä todellakin omasta ottaa paljon useammin! Niitä vertailemalla näkee myöhemmin hyvin muutokset. Oma ponini on ihan huomaamatta kasvanut melkein aikuiseksi ja rakennekuvia on otettu lähinnä näyttelyissä.
VastaaPoistaOllapa joku hovikuvaaja, joka edes tykkäisi hevosista... Minulla ei ole ketään, joka saisi ponini seisomaan niin kuin haluan, joten itse olen aina naruissa. Mutta kun ei ole hevoskuvaajaakaan niin ei ole oikein sellaistakaan, joka osaisi sivusta päin kertoa, näyttääkö poni siltä kuin pitää.
Minä otin ihan ensimmäisestä hevosystävästäni, Murresta, lähes poikkeuksetta neljä kertaa vuodessa rakennekuvan. Kollaasista tuli aika näyttävä yhteisten vuosiemme aikana ja muutokset näkyivät heti ensimmäisellä vilkaisulla.
PoistaAlunperin hovikuvaaja / ponipojan piti toimia kuvaajana, mutta kun kameran tarkennuspiste alkoi kenkuttelemaan vaihdoimme osia. Ruuna oltiin aseteltu neliteliin seisomaan, jossa se kyllä seisoi hievahtamatta, vaikka esittäjä vaihtuikin. Näin jälkeenpäin olisin toivonut, että sillä eivät olisi olleet etujalat niin tasan ja oma kuvakulmani hevoseen ei olisi ollut niin jyrkkä alaviistosta.
Aivan ihana tausta kuvissa!❤️ varsinkin pääkuvat ovat mielestäni kauniita :)
VastaaPoistaKiitos! Lumiset puut sointuivat hyvin Ootuksen väriin :)
PoistaMeillä on onneksi hevoset, jotka osaavat ihan omatoimisesti pönöttää ajoittain ryhdikkäinä rakennekuvia varten, kätevää, kun apukäsiä ei juuri ole saatavilla. :D Nyt varsinkin, kun tiineyskuvia tulee otettua ja himoittua melkein kymmenen päivän välein, voisi olla huumori tiukilla avustajalla (varsinkin, kun sieltä kameran takaa näkee sen hevosen asennon niin paljon paremmin ja tulee huudeltua, että toista etujalkaa viisi senttiä eteenpäin jne;). Vilmaa sain kuvata kuukausittain kolmevuotiaaksi asti, nykyään jos isännän saakin kaveriksi, niin hän on siellä kameran takana ja kuvat onnistuu, jos onnistuu, eikä valittamisoikeutta ole...
VastaaPoistaOotus on niin ihanan värinen! Ja hyvän värinen juuri talvella kuvaamiseen. Jaksan haaveilla joskus pääseväni kuvaamaan muitakin kuin mustia, rautiaita ja ruunikoita. :D Pitäisi varmaan etsiä joku lähialueen match show, että löytyisi noita edes hitusen erikoisempia kuvauskohteitakin...
Hahahaha, voin niin kuvitella että jos mies kuvat ottaa, että niistä sitten kiitellään vuolaasti. Isäni oli myös samanlainen: jos hän kuvia otti (rakennekuvissa siis kuvasi lähinnä minua aina...) ei niistä passannut poikittaista sanaa sanoa.
PoistaOotus kiittää! Jos haluat tulla kuvaamaan meille niin voidaan järjestää Kivimäen Kauneuskilpailut, O on tietysti kaunein ja komein ;)
Ready ei hallitse yhtään kuvissa poseeraamisen jaloa taitoa, joten ne hevosen kuvailutkin on sitten ratsastuskuvia lukuun ottamatta jäänyt vähemmälle! Muutaman kerran on saatu pari kelvollista otosta, mutta se vaatii sekä kuvaajalta että hevosen pitäjältä kärsivällisyyttä :)
VastaaPoistaTuntuu, että jotkut hevoset oikein mynnähtävät kameran nähdessään "en varmasti ole korvat hörössä" -asenteella. Ootus - ja ilmeisesti myös Ready - kuuluvat näihin. Ehkä ne oppisivat pitkällä siedätyksellä, kun koko kuvaustiimillä olisi "tästä ei lähdetä ennenkuin..." -asenne. :D
PoistaTodella kiva tuo viimeinen kuva, kuin loppusilauksena!
VastaaPoistaKiitos!
PoistaAivan ihania kuvia! Voi, kun täällä etelässäkin olisi tuollainen maisema :)
VastaaPoistaKiitos! Hassua, kun ei näin pienessä maassa riitä lumivaippaa joka kolkkaan! Täällä olisi jo niin paljon, että osan voisi käydä hakemassa etelään :)
PoistaEttä toi kolmanneksi viimeinen ja sen tausta! Toi vaakaan oleva pääkuvasiis. Mä haluan tännekkin lunta ja kuvattavia hevosia. Aivan mahtavia nämä.
VastaaPoistaKiitos! Jos ei sinne Turun ympäristöön uusia kuvattavia hummia ilmesty lumitaustojen kera, niin tervetuloa itään! Täältä löytyy molempia, vaikka millä mitalla.
PoistaVau mikä maisema! :)
VastaaPoistaLumiset puut ovat aina yhtä upeita kuvaustaustoiksi :)
PoistaVoi miten hyvältä näyttää keltainen hevonen talvisessa maisemassa! Aivan ihania kuvia taas kerran, viimeisen kuvan tunnelma on käsin kosketeltava.
VastaaPoistaKiitos! Keltainen sopii kaikkeen :)
PoistaOn muuten hyvässä lihavuuskunnossa hepo, ei mikään plösö, vaan aika sportti. Pysyykö itsellään vain säännöstelettekö eväitä?
VastaaPoistaTykkään itse vähän sporttisemmista kavereista, vaikka Venta olikin melko leveä nelivetoinen maasturi.
PoistaO oli tullessaan vielä slimmimpi, joten se on saanut nyt lihoa niin paljoa kuin haluaa. Nyt se alkaa olla sopivassa kunnossa, joten heinämäärää on ruettu pienentämään normaali hevosen heinämääräksi. :)
Siis on se kyllä upea. Tuo väri! Ja nää kuvat, ihan mahtavat värit myös taustassa.
VastaaPoistaKiitos kivasta kommentista! :)
Poistaihania kuvia jälleen kerran! :)
VastaaPoistasarajajenna.blogspot.fi