Ootus ja superfood

Tänään viedään viimeistä päivää Hippolan syyskuun bloggaajana. Kiitos kaikille, jotka ovat liittyneet mukaan seuraamaan matkaamme Ootuksen kanssa. On tässä blogissa silti vielä vähän ripauksia hevosvalokuvauksesta - tällä viikolla tulee vielä katsausta viime viikonlopun kuvauksiin. On ollut todella mukava saada paljon kommentteja (joista ei ole yksikään ollut ilkeä, ehkä se on vaan asenteesta kii!) ja huomata kuinka mun touhut kiinnostaa muitakin. Iso kiitos Hippolan poppoolle ja kaikille teille messissä olleille, toivottavasti ootte myös jatkossa!

Hippolan kuukauden bloggaajana sain sponsoroituna Chia de Gracialta kilon paketin hevosten (ja ihmisten) superfoodia. Itse Chia-kasvin siemeniä. Pienen googlettelun jälkeen mietin, kuinka syöttäisin Keltsille chiaa, sillä näin hyvä tilaisuus testata jotain piti saada käyttää hyväkseen! Luettuani foorumeilta, kuinka hevosen lannasta chia on lähtenyt kasvamaan päätin antaa siemenet kylmään veteen liotettuna. Tuumittiin yhdessä tallinpitäjän kanssa ja ymmärsin hyvin hänen riskinsä maanviljelijänä. Vaikka chian siemenet ovatkin tällä hetkellä kuuminta kuumaa ja rahanarvoista tavaraa, hän ei ehkä haluaisi rueta täyspäiväisesti etelä-amerikkalaista kasvia viljelemään.

 

Ootus ei varsinaisesti kuulu chia-siemenen ihanteellisimpaan käyttäjäryhmään: sillä ei todennäköisimmin ole hiekkaa suolistossa, sillä ei ole kesäihottumaa, cushingia, kaviokuumetta tai metabolista oireyhtymää. Foorumien käyttäjäkokemukset lupailevat lähes ihmeitä, kun vaikeat ihottumat paranevat, jouhet ovat kuin upouudet ja koko hevonen on muuttunut timantiksi chian myötä. Aloin epäillä niinkö Ventakin heräisi haudastaan muutaman kuukauden jälkeen chian voimilla, mutta jätin sen kokeilun väliin. Mäkkityöläisenä ei raha riittäisi kyllä kahteen kaviokkaaseen.

Vaikka epäilin, että kuukauden kokeilu pienellä määrällä olisi hankala toteuttaa toisin kävi. Varsin nirso ruunani ei osoittanut sen suurempaa kiinnostusta väkirehujansa kohtaan, vaikka sinne sekaan tuli myös herkkujen herkku: chia. Muutamana aamuna olivat chiat hävinneet kupista, muuten koko kuukauden ajan siemenet säilyivät koskemattomina. Kokeilin chioille omaa astiaa, suoraan pussista ilman turvotusta ja turvotettuna. Silti Ootus maisteli vain varovaisesti sylkien siemeniä pois katseeni välttäessä.

Mitään merkittävää muutosta en huomannut kokeilun aikana. Jouhet ovat villiintyneet parin maalaiselo kuukauden aikana, haavat paranevat yhtä hitaasti kuten aina, sekä lähinnä Ootuksen huoleton käytös on muuttunut hermostuneemmaksi esim. aamutarhaan pääsyä odottaessa. Väkirehut maistuvat yhtä huonosti kuin ennenkin. Ainoa konkreettinen asia minkä muuttumisen olen tänä aikana huomannut on Ootuksen ratsastuksen parantuminen. Silti epäilen, ettei chialla ole sen kanssa vaikutusta.

 

Meille siemenet ovat liian kalliita normaalioloihin roskiin heitettäväksi, mikäli ne eivät ala ruunalle maistumaan. Terveysvaikutukset hevosen kokoiseen eläimeen tarvitsisivat muodostuakseen suuren syöttömäärän siementä ja pitkän aikavälin - jos terveysvaikutuksia olisi. Kahdessa viikossa kaviot eivät maalaisjärkeni mukaan voi vahvistua tai jouhien laatu parantua. Varmasti joku löytää chiasta ratkaisun ongelmiin, vähintäänkin omistajan lompakko kevenee kovaa kyytiä. Yksi desi painaa n. 80g ja hevosen suositus päiväsaannista vaihtelee 0,5-1,2dl välillä. Ootus sai täyden annoksen alun totuttelun jälkeen. Desillä päivässä kilon pussukka kestäisi vain alle kaksi viikkoa.

Ootuksen mielestä parasta ruokaa edelleen on heinä. Se saa laidunvihreän ja kuivaheinän lisäksi kaksi litraa kauraa, litran progressia ja kaksi desiä kivennäistä päivittäin. Väkirehut jäävät usein koskemattomiksi. Vaikka ruunalle ei chian muodossa superfoodi kelvannut on se osoittanut mielenkiintonsa muita superifuudeja kohtaan: Åken suurinta herkkua on pihlajanmarjat syötynä suoraan puusta. Vaikka lastensadussa kettu sanoo pihlajanmarjojen olevan happamia, Ootus toteaa niiden olevan suurinta herkkua. Keltainen ruuna hönkii treeneissä pihlajanmarjojen tuoksuista henkeään, eikä kukaan oikein osaa selittää miksi se tekee niin. Ehkä se tietää, että marjoissa on valtava määrä C-vitamiinia tai sitten se haluaa helpot kännit yöpakkasissa käyneistä marjoista.

* tämä postaus on tehty yhteistyössä Chia de Gracian kanssa *