Joulukalenteri 2014: Ootuksen turinoita

Hoi! Mie oon tämmönen karjalanpoika, mut myöhemmin mie oon savolaistunut. Vielä en oo yhtä rohkean rempsakka kuin nuo muut savolaiset toverit on, mutta kyllä mie tästä vielä nohevoidun! Miun murre onkii jo vähän sekalaistunu savo-karjalaksi, mutta toivottavasti työ minnuu ymmärrätte.

Mie siis muutin tänne Savoon tuossa kesällä ja kovasti minnuu aluks ihmetytti monet asiat. Kuten vaekka se, että miun ihanat kaverit ei ollukkaa tiällä minnuu oottamassa... Täällä oli minnuu vastassa vaa kaaheen iso lammaslauma, joita mie vieläin vähä jännitän, ja naapurilaitumen ihana ruskea rouva. Myö ei kyllä keretty kauheen hyvin tutustummaa, kun mie oon vähän hiljasempi poika, enkä nii kovin huastele, niinku tiällä savossa on vissiinnii tapana. Yhen päivän jäläkeen en sitä ruskeeta rouvvoo oo ennee nähny, sekkii kuulemma muutti.

Eilisuamuna mie oon tässä kauniin rouvvani kanssa

Aluksi muut miun uuvet naapurit kiusas minnuu, kun olin niin kovin solakampi kuin nuo muut. Katteellisia vuan olivat, kun mie jaksoin ihmisiä ihastuttee. Miulle irvisteltiin joka nurkalta, ja mie en oikein rohjennu niitä oikasemmaan siinä asiassa, että minä oon varsin lepposa nuapuri heille. Tuntu, että kaekki miun nuapurit oikein tallikiusas minnuu kun oon näen erikoisen värinen! Sikspä mie viihyinkii yksinnää aika hyvin, ku ei minnuu muut akkalaumoihinsa huolinu.

Tässä talaven mittaan mie on saanu vähän massaa mahhaani, ja nyt nuo muutkaan ei minnuu ennee kiusaa samallalailla. Oven viereisessä nurkassa ol ihan kauhee syöjätärnainen, jota kerrannii mie säikähin nii, ku se miun piälle yritti tulla, että miun uus satula jäe ovenkarmeihii kiinni. Nykyään mie jo uskallan sen ohi varovaesesti hiippailla, jos sillä on sen evväät kesken. Siltikkii se aena miulle kiljuu, varmaa rakkauvesta. Oon ymmärtännä, että savossa on tapana huutoo rätkyttee muille, vaekka ee ne miulle pahhaa tarkottaskaan. 

Miun lempipuuhoo tarhassa on vinguttaa miun ikiommaa leluponia, Violaa. Sen omistaja ei tykkee, kun mie sitä jatkuvasti yritän lempijä. Ja jos ei lempi akalla leiskaha nii sitte mie purra näpsäytän sitä. Päevät pitkät mie sitä oon yrittäny vokotella, muttei hää oikei miun kanssa tahtois telemiä. Onneks tuohon nuapuritarhaan on ilmestynnä semmonen pikkune tummakaveri, jonka kanssa mie saan temuta aijjan läpi. Se onnii jo halakassu miulta huulen kahesti, mutta oon vaan koppavana muille näytelly miun sota-arpee. Miulla ja hällä onkii ollu vähä rajavartiokiistaa, hää on vissiinnii sitä mieltä, että mie oon karjalanpoikana uhka hään suomineidoilleen. Vuan onneks se onkii nii pieni toveri, että mie oon monesti nostanna sen niskasta ilimaan ja kellistäny hankeen selälleen. Ee se kyllä periks oo antanna, vuan repiny minun uutukaista piäremmiä rikki. Ihminen on minnuu siitä soimannu, se ol kuulemma kallis. 

miun piti oikein kiäntymä näyttämään parempaa puoltani kameralle

Mie oon aina tykänny kauheesti immeisistä, hyö on nii mukavia yksilöitä, että hyö kantaa miulle ruuattii ihan nuaman etteen. Joka päivä mie leikin semmosen tyttösen kanssa ja ylleensä myö ollaan aika hyvvää pattaa. Mutta jos hää ei käy minnuu joku päevä kahtomassa, nii sit mie oon ku pellossa kasvanu. Näin se on miulle itelleen sanonu. Vuan ikkään hää ei oo minnuu hermostunu, koska oon kuulemma mahottoman kiltti ruuna. Eniten mie kuitennii tykkään siitä, kun sen tyttösen mukana tulloo semmone po3ka. Sillo myö yhessä kiusataan sitä tyttöö: mie härkin sitä nykimällä siltä housui pesulapusta alaspäen samalla kun se poeka nauraa. Sitte kuitennii, ku se poika minnuu taluuttaa, nii mie meen vähä oman mieleni mukkaan ja tönin sitä poikaa tieltäni, kun se ei minnuu uskalla tönästä takas. Sitä tyttöö mie kerran tönäsin, mut se tönässii takas! Sen jälkee mie en oo sitä uskaltanna töniä.

Mutta täytyypi miun tästä nyt lähtee jatkamaan, yritän tuon kauniin rouvvan suaha tuas lemmenleikkihin mukkaan. Vaikka hää kuinka yrittää minnuu potkia, nii minä en oo moksiskaan, oonhan mie tämmönen poijjankloppi vasta, enkä mie oo oikkee ymmärtännä, että mittee se semmosella kiljunnalla ja jalan huitomisella tarkottaa.

tältä mie näytin huastattelussa