Kaksi vuotta sitten muutimme Ventan kanssa uudelle kotitallille, sille samalle tallille jossa Ootuskin tällä hetkellä asuu. Paikka on ihanan idyllinen maalaistalli, valoisa 10-hevosen muutama vuosi sitten navetasta remontuitu talli. Jokainen karsina on tällä hetkellä asutettu, mutta pihapiiristä löytyy myös lammaskatras, kissoja ja vasta aivan pikkuinen lapsikoira. Kun muutimme Ventan kanssa tälle yksityistallille asumaan oli paikka minulle aivan vieras - vaikka olen paljasjalkainen iisalmelainen ja pitkälle tietoinen paikkakunnan tallitarjonnasta. Ihastuin kuitenkin paikkaan täysin heti ensimmäisellä vierailulla, joten listasin alas muutamia syitä mitkä vaikuttivat tallipaikan valintaan.
Lyhyt välimatka
En halua ajaa tallille päästäkseni tuntia autolla tai suharoida useita kymmeniä kilometrejä pyöräillen. Täytyy kuitenkin muistaa, että huono tie nostaa välimatkan ainakin potenssiin kolme. Huonoa tietä pitkin joudut ajamaan varovaisemmin, sekä sen kunto voi vaihdella huomattavasti eri vuodenaikoina. Tämän hetkiselle kotitallille on minulla matkaa n. 17km, josta suurin osa on asfaltoituja pääteitä pitkin.
Turvallinen ja rauhallinen ympäristö
En halua ikinä hevostani talliin, minkä ympäristö on hevoselle turvaton. Läheisyydessä olevat valtatiet, junaradat tai vilkkaasti liikenneidyt asutusalueet eivät ole suurin huolenaiheeni, vaan kaikessa hiljaisuudessaan tarhojen aidoista törröttävät irtonaulat, katkenneet seinälaudat karsinoissa tai ihmisille hikoittamaton piha peilijäällä. Kiinteistöt vaativat usein pieniä huoltotoimia ja tallirakennuksesta näkee nopeasti, kuinka hyvin siitä on pidetty huolta. Tummat kohdat katossa ja kosteat nurkat nostavat mieleen joukon kysymyksiä, joista päälimmäisenä on talli-ilman laatu. Venta-tamma vaati myöskin tallirauhaa itselleen: se rakasti hiljaisuutta. Siksi tallipaikkaa katsellessani heti ensimmäisenä karsiutuivat pois vilkkaat ratsastuskoulujen yksityshevosten päädyt.
Hevosten hyvä hoito
Kukapa haluaisi ystävälleen tietoisesti huonoa hoitoa? Tietysti ihmisillä on erilaisia käsityksiä millaista hyvä hoito on ja mikäli tallin puolesta tietotaito ei ole kummoista, voi olla ettei edes tiedetä mikä hoidossa menee väärin. Onneksi meillä ei näitä ongelmia ole! Olen hyvin tarkka ruokinta-aikojen sopivista väleistä, tarhausaikojen pituudesta ja yleisestä terveydentilan tarkkailusta. Mieltäni on monesti kylmännyt nähdessäni tallin pitäjän minulle soittaessa, mutta tiedän ainakin, että minulle raportoidaan jos asiat ovat huonosti.
Ratsastusalueet
Tullessani uudelle kotitallillemme olin niin haltioissani suuresta ratsastuskentästä, jonka pohja ei ollut kuin uimarannan hietikkoa. Ja ennenkaikkea, kuinka kentissä oli KULMAT! Olin niin innoissani, että pääsisin ratsastamaan suoraan ja kulmiin, enkä enää menemään ikuista keskiympyrää kentällä, jossa ei ollut kulmia lainkaan. Tallillamme on myös estekalusto ja pitkät ratsastusmaastoiksi soveltuvat reitit.
Ihmisten sosiaalitilat
Ensimmäisenä kysymyksenäni tullessani tarkastamaan uutta kotitalliamme oli: "onko teillä vessaa?". En sen vuoksi, että olisin tarvinnut sitä asioikseni, vaan siksi ettei meidän entisellä kotitallilla ollut WC:tä, enkä rohjennut koskaan vierailemaan vieraan ihmisen kotona vessaa käyttääkseni ratsastussappaissa. Lisäksi, kun talli oli toisten kotipihassa olisi ollut vastenmielestä kuseksia persepitkällä pusikossa. Muistan noilta ajoilta sen, kuinka jouduin miettimään tarkasti montako kuppia kahvia voin juoda ja kuinka ensimmäisenä asiana kotimatkalla jouduin pysähtymään huoltoasemalle vessassa asioidakseni. Jos hätä oli liian kova oli pakko nöyrtyä puskapissille metsään tai hevosen karsinaan - Ventan karsinaan. Jokainen varmasti muistaa kuinka pirteä tapaus PikkuMusta kodissaan oli... :)
Lisäksi meidän kotitallilla on paljon muita plussia, jonka vuoksi olen sen kodiksemme mieltänyt: hyvä talli-ilmapiiri, mahtavat kesälaitumet, uittoranta, lämpimät varustetilat ja satulahuoneet, juokseva vesi...
Mitä te haluatte hevostenne tallipaikalta?
Hyvä talli on kyllä huippujuttu! Edellisen hevosen kanssa tuli nähtyä monenlaista. Nyt olemme kuitenkin Albertin kanssa tallilla, josta en lähde vaikka häädettäisiin :D Matkaa on vain kaksi kilometriä, hevosilla on kokopäivätarhaus (6-7 aina noin klo 20 saakka), tallinomistajat pitävät kaikista hevosista huolta kuin omistaan, he myös joustavat monessa asiassa, ympäristö on turvallinen, tallikaverit on kivoja, lista on loputon. Ainut huono puoli on tallinomistajan pieni koira, joka jostain syystä vihaa minua ja haukkuu minulle aina ihan mahdottomasti, eli pienet on murheet :D
VastaaPoistaOho miten hyvältä teillä kuullostaa! Meillä hepat on pihalla 9-16 talvella, mikä on moneen muuhun talliin täällä päin aika paljon. Olen kuullut että jotkut tarhailisi vain 2,5h ... Ehkä sössikin tykästyy sinuun ajan kanssa :)
PoistaMä oon menettäny jo toivoni piskin suhteen, kolme vuotta ollaan tossa asuttu ja se rakki tuntuu inhoavan mua päivä päivältä enemmän :D
PoistaSun pitää lahjoa pienen koiran sydän puolellesi :)
PoistaYritetty on sitäkin :'D
PoistaMun eka heppa oli joskus ratsastuskoulussa yksäripaikalla. Ensin se joutui olemaan tallin pääoven viereisessä karsinassa ja se stressasi todella voimakkaasti sitä. Onneksi päästiin sitten yksäripäätyyn jossa ei ollut lainkaan tuntihevosia eikä koulun oppilailla ollut lupaa kuljeksia siellä ilman lupaa. Se ei vain sopinut mun hepalle yhtään, liian vähän tarha-aikaa ja liian paljon oleilua karsinassa. Loppuviimein heppa kehitti itselleen pöly-yliherkkyyden kun sille syötettiin homeista heinää :(
VastaaPoistaNykyään tamma asuu mulla kotipihassa ja se on maailman leppoisin kaveri, ei stressaa mistään! Kun ei ole stressattavaa ;) Paitsi ok talitiaiset on aika kamalia. Mutta se ei nyt liittynyt tähän :D
Auts, mikä tarina. Venta oli vanha ratsastuskouluhevonen ja siitä sanoivat kaikki, ettei se kestäisi olla vilkkaalla tallilla. Jo se, kun tallin asukkaiden määrä nousi viidestä kahdeksaan sai tamma hepulit. :D Ootus puolestaan on aika lunkki kaveri, joten pärjäisi varmasti vähän vilkkaamassakin tallissa saadessaan temuta pitkät päivät tarhassa. :)
PoistaMä oon aina liputtanut juurikin ruokinnan ja ulkoilun puolesta. Muu ei (silloin kun hevonen oli) ollut niin tärkeää. Tietenkin ammattitaitoisuus ja tallin sisäilma myös.
VastaaPoistaNyt jos ostaisin hevosen, en veisi muualle kuin maneesitallille. Yksityiselle sellaiselle. Oon oppinut liian hyvälle nykyisin, kun olen loppukesästä asti ratsastanut vain maneesitallilla. ;)
Hahaha, kieltämättä maneesi houkuttaa. Jos katon alla pääsee ratsastamaan yhden talven, haluaa varmasti ratsastaa toisenkin. Harmittavaa, ettei täälläpäin ole yksityisiä maneesitalleja lainkaan.
PoistaTällä hetkellä hevoseni asustaa tallilla jonka olemme parin kaverin kanssa vuokranneet kokonaan itsellemme. Hyviä puolia tallissa on se, että itse saamme päättää kaiken, mulle on myös äärettömän tärkeää sopivat ruokintavälit ja pitkä tarhailu-aika. Lisäksi kaikki tallilla käyvät (vuoroja tehdään nelistään) ilmoittavat hyvin herkästi jos jokin näyttää olevan vialla, mikä on mielestäni todella hyvä juttu.
VastaaPoistaTallissa on huonojakin puolia, joille emme itse voi oikeastaan mitään, mutta ei mitään sellaista mikä olisi este hevosen pidolle. Huonoa on mm. olemattomat säilytystilat (ravitalliksi aikoinaan rakennetussa tilassa esim varustehuone ei ole kovin hyvin suunniteltu useamman satulan säilytyspaikaksi...) ja keväisin/syksyisin tarhat on mutavelliä..
Itsehoitotalli olisi kyllä taloudellisesti ihanteellinen, mutta varmasti aika raskas ja aikaa vievä kokonaisuus. Melko monella tallilla kuitenkin tarhat ovat mutavelliä (myös täällä) haastavina vuodenaikoina :(
PoistaMä arvostan kans tota et on hyvät tiet tallille, mopolla varsinki ku menee :D Sit maneesi ja hyväkuntone kenttä on kyl plussaa. Mul oli vanda pari kuukautta semmosel kuude hevosen tallilla ku oli saikul ja pitäsi kyl vieläki siellä mut sielt puuttu kenttä. Hyvä talli ilma, koko päivä tarhaus ja laadukas ruokinta on meil ehoton juttu :) Vielä plussana asiantunteva talliomistaja ja hyvä ilmapiiri
VastaaPoista